Miten maantieteen opiskelu toteutettiin tiimijaksossa?

Nyt kun tiimijakso on takanapäin ja oma työsuhteeni lähenee uhkaavasti loppuaan, on ehkä viimeinen hetki kertoa siitä, miten maantieteen opetus tiimijaksossa käytännössä toteutettiin. Ja tietenkin myös siitä, millaisia olivat kurssin arvosanat. Maantiedehän oli tiimijakson toinen sisältöaine fysiikan ohella ja GE1 kaikille lukiolaisille pakollinen luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä käsittelevä kurssi. Koska kurssin asiat ovat parhaimmillaan helposti ymmärrettäviä ja jo kertaalleen yläkoulussa opiskeltuja, kurssi soveltui erinomaisesti tiimijaksolla opiskeltavaksi.

Tiimijakson viikkoteemat valittiin pitkälti maantieteen aihealueista. Avaruusviikolla fysiikan ja maantieteen kurssien sisältöjen päällekkäisyys kääntyi eduksi ja saimme lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Avaruusviikon sisällöstä on kerrottu tarkemmin Fysiikka-aiheisessa postauksessa. Erityisesti maantieteeseen liittyviä olivat palautettavat aikavyöhykelaskut sekä maan (avaruudellisiin) liikeisiin liittyviä ilmiöitä (valaistusvyöhykkeet, vuorovesi, jne.) käsittelevät tehtävät. Toisella viikolla teemana ollut maanpinta muuttuu käsitteli endo- ja eksogeenisiä tapahtumia eli maan sisällä ja pinnalla tapahtuvia prosesseja sekä niiden synnyttämiä muodostelmia. Opiskelijat opiskelivat näitä asioita opettajajohtoisessa maantieteen työpajassa, tehtäviä tehden sekä ”Hullu keksijä” -viikkotehtävää toteuttaessaan. Äidinkielessä tehdyissä referaateissa oli aineistona niin ikään endo- ja eksogeenisiin ilmiöihin liittyviä artikkeleita. Kolmannen viikon aihe, sää ja ilmasto, opetti opiskelijoille kenties sen, että sää on muutakin kuin helppo small talkin aihe. Koulullamme vieraili meteorologi Timo Erkkilä Ilmatieteen laitokselta kertomassa mm. sääennusteiden laatimisesta ja tulevaisuuden ilmaston tunnuspiirteistä. Tiimit vastasivat luennon pohjalta tehtyihin tenttikysymyksiin Moodlessa. Englanniksi täytyi kirjoittaa yleisönosastokirjoitus pohjautuen ”Why climate ‘uncertainty’ is no excuse for doing nothing” -artikkeliin (The Conversation, 16.10.2014) eli ilmaista selkeästi oma mielipiteensä ajankohtaiseen aiheeseen. Sääviikolla opiskelijat saivat myös opetella ilmastodiagrammin laatimista Excelillä sekä rasittaa aivosolujaan maantieteen työpajassa, jossa tällä kertaa opiskeltiin tuulia. ”Mistä tuuli tulee?”, kysyi 6 vuotias Oskar Helsingin Sanomien Tiede-sivuilla 22.4.2014. Nyt uskon vahvasti jokaisen tiimin osaavan vastata Oskarille!

Neljännen viikon teemana ollut vesikehä, sai ehkä hieman biologiaan lipsuen meidät opettajat kehittelemään viikkotehtäväksi pohjoisten merialueiden suojeluun liittyvän hyväntekeväisyyskampanjan. Tiimit laativat viikon aikana oman näköisensä kampanjasuunnitelman ja suojelukohteeseen liittyvän mainosvideon. Ryhmien parhaat videot päätyivät Facebookiin tykättäviksi ja eniten tykkäyksiä saanut Ensimmäiset-tiimin voittajakampanja toteutettiin tiimijakson avoimien ovien päivänä 23.11. Kaikki saatu tuotto tilitettiin WWF:lle. Vesikehä viikolla opiskelijat myös opettivat toinen toisilleen meret, merivirrat ja vesijalanjäljen. Aiheet opiskeltiin ensin pienemmässä asiantuntijaryhmässä opettajan kanssa ja seuraavana päivänä sama sisältö opetettiin opiskelijajohtoisesti muille ryhmäläisille. Tämä menetelmä vähensi opettajan työmäärää huomattavasti kun ei tarvinnut opettaa samaa asiaa viiteen kertaan kuten edeltävien viikkojen työpajoissa.

Viides viikko täyttyi kasvillisuusaiheisten lautapelien askartelusta ja samassa yhteydessä opettajaltakin tentattiin uunituoreiden kysymyskorttien kelvollisuutta (ja opettajan omaa osaamista…) Mikä on lehtimetsän maannos? Mikä seuraavista ei kasva savannilla? Akaasia, apinanleipäpuu vai eukalyptus? Kuudes ja viimeinen viikko oli säteilyn valtakuntaa ja maantieteen opettaja saattoi nostaa jossain määrin kätensä niskan taakse. Tosin viikko piti sisällään myös loistavan maantieteeseen (GE2) liittyvän dokumentin ydinjätteiden loppusijoituksesta (Onkalo – ikuinen hauta), johon liittyen tiimit tekivät jälleen Moodle-tentin. Viikkoon kuului lisäksi sähköinen koe, jossa oli kysymyksiä kaikista tiimijakson aineista ja muun muassa karttatehtäviä maantieteellisestä nimistöstä (vuoret, meret, aavikot, niemimaat jne.). E-koe ei kuitenkaan sujunut ongelmitta mittavista järjestelyistä huolimatta, joten jouduimme turvautumaan perinteisesti kynään ja paperiin. Sähköistä koetta testattiin nimenomaan tiimijaksolla sen vuoksi, että kurssin arvosanat eivät olleet kokeesta riippuvaisia. Tuotoksia oli kertynyt viikkojen aikana arviointia varten jo tarpeeksi. Kokeen epäonnistuessa saimme sen sijaan avokasta tietoa siitä, mitkä ovat tällä hetkellä tekniikan pullonkaulat. Onneksi ensimmäiseen sähköiseen yo-kokeeseen on vielä hetki aikaa.

Kasvillisuuslautapelien visuaalinen ilme ja houkuttelevuus oli huikea!

Kasvillisuuslautapelien visuaalinen ilme ja houkuttelevuus oli huikea!

Tiimijakso huipentui tietenkin avoimien ovien päivään mutta myös sitä edeltävään perjantain Amazing Race -kilpailuun. Tiimit suunnistivat heitä varta vasten luotujen QR-koodien antamien vihjeiden avulla ympäri koulua ja koulun pihaa. Löytäessään oikean rastin ja tehtävälapun tiimi joutui hyödyntämään kurssilla oppimaansa ja myös hassuttelemaan esim. keksimällä Opo-kutsuhuudon tai luonto aiheisen haikun. (Haikut olivat aivan loistavia! Alempana lainauksina parhaimmistoa.) Opettajat päivystivät Lyncin päässä ja antoivat tiimin vastaukset saatuaan seuraavan QR-koodin numeron eli käytännössä seuraavalle rastille ohjaavan vihjeen. Viimeinen vihje sanoi ”A3, A4, Quattro, TT + mieshevonen + o” eli ohjasi opiskelijat minne..? Parhaat tiimit palkittiin syötävän hyvillä lahjakorteilla. Hektistä mutta hauskaa oli ainakin opettajilla!

Tiimijakson Amazing Race ja QR-koodiviidakko!

Tiimijakson Amazing Race ja QR-koodiviidakko!

Puut humisevat

aallot lyövät rantoihin

niin rauhallista

Onnistunut ja mieleenpainuva tiimijakso on tämän lukukauden osalta siis ohi, mutta miten sillisalaatista sai arvosanat annettua? Maantieteessä arvosana muotoutui yksilösuoritusten (maanantaitestien yksilöosuudet, palautettavat yksilötehtävät, karttakoe) sekä tiimisuoritusten (tiimitestit, -tehtävät ja viikkotehtävät) summana. Jokaisen arvosanaan vaikutti myös asenne ja aktiivisuus tiimityöskentelyssä eli tiimityöskentelytaidot. Koko joukon keskiarvo oli 7,8 eli mielestäni huomattavasti parempi kuin perinteisellä opettajajohtoisella maantieteen pakollisella kurssilla. Viitosia ja kymppejä ei tullut ollenkaan. Ehkä tiimiopiskelu tasapäisti opiskelijoita arvosanojen suhteen? Jotkut opiskelijat saattoivat menestyä loistamalla tiimityöskentelyssä vaikka aineiden teoria oli heikommissa kantimissa. Toisaalta ahkerat lukutoukat, jotka oppivat parhaiten opettajaa kuuntelemalla ja kirjaa lukemalla eivät ehkä saaneet ansaitsemaansa kymppiä. Haittaako tämä? Minusta ei, sillä tiimijakson aikana opittiin niin valtavasti muita (tärkeämpiä) asioita kuten sosiaalisia taitoja, tiedon soveltamista sekä tunnistamaan omia vahvuuksia ja heikkouksia. Maantieteen opintoja jatkavat saavat kyllä sammutettua tiedonnälkänsä tulevilla kursseilla.

Liikuntasalissa e-koe kokeilu. Vielä näyttää hyvältä...

Liikuntasalissa e-koe kokeilu. Vielä näyttää hyvältä…

Olen valtavan kiitollinen että olen saanut olla mukana näin ainutlaatuisessa tietä raivaavassa kokeilussa ja nähdä tiimiopiskelun toimivuuden tulevaisuuteen kurkottavassa lukiossa. Oma opettajuuteni on kehittynyt ja ehkä ennen kaikkea on lisääntynyt rohkeus poiketa tavanomaisesta, kokeilla uutta ja jättää kirja hetkittäin kokonaan sivuun! Tiedon tankkaaminen ei voi olla enää nykyaikana opiskelun ainut päämäärä. Tiimiopiskelu tulee näkymään ja kuulumaan Ylöjärven lukiossa jatkossakin ja ehdottomasti myös omassa opetuksessani.

Luonto aamuinen

kauniina loistaa tänään

kirkkauden hehku

Oona Helander

Mainokset