Tervetuloa avoimien ovien päivään!

Tiimijakso -15 esittäytyy  Koulutuskeskus Valossa

lauantaina 28.11.2015 klo 13-16.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan opiskelijoiden esityksiä ja opettajien puheenvuoroja tiimijakson pedagogisista lähtökohdista!

Mainokset

Opiskelijan näkökulma tiimijaksoon

Kun nuoret ensimmäisessä jaksossa vasta hämmentyneinä opettelivat lukion toimintaa, joukko opettajia kaikessa hiljaisuudessaan valmisteli jo toista jaksoa. Toinen jakso tulisi nimittäin olemaan unohtumaton – jo toista kertaa Ylöjärven lukiossa järjestettävä tiimijakso.

 Ryhmähengen löytämistä

Lukiotaipaleemme ensimmäisen koeviikon jälkeen meidät lähetettiin 24 tuntia kestävälle leirille kouluun. Jokainen jakson tiimiope sai ”oman luokan” huolehdittavakseen, ja leirin alussa oma tiimiope kertoi tiimijaot. Jokaisen oli aiemmin täytynyt tehdä persoonallisuustesti, jonka pohjalta tiimit jaettiin. Käsittääkseni jokaiseen tiimiin oli tarkoitus tulla mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Se, kuinka toimivaa tämä jaottelu oli, oli hyvin yksilöllistä.

24h-leirillä toiminta painottui rastien kiertämiseen. Rasteilla teimme erilaisia ryhmäytymisharjoituksia, kuten paineensietokyvyn testausta ja leikkejä, tiimin kanssa. Toisilla tiimityöskentelyn taito löytyi nopeasti, toisilla sitä ei koko jakson aikana löytynyt välttämättä ollenkaan. Rastien tuotoksista jokainen tiimi askarteli oman posterin, johon tuli myös tiimille keksitty nimi.

tiimijakso2

24h-leirillä jokainen tiimi valmisti itsestään oman posterin.

Onneksi kuitenkaan koko leiri ei ollut kouluasioiden parissa työskentelyä, vaan myös hauskanpitoa. ”Oli hauskaa ja mukavaa tekemistä kavereiden kanssa. Tutustuin uusin ihmisiin ja valvoin koko yön”, kertoo anonyymi ykkösluokkalainen. Kovan työn tulos näkyi aamulla sekä tuotoksista että tuottajista. Opiskelijat olivat väsyneitä puurtamisesta (tai mahdollisesti pieneksi jääneiden yöunien jäljiltä) ja tuotokset olivat hienoja. Leiri kuitenkin jakoi myös mielipiteitä. Johtoporras-tiimistä Annu kertoo ajatuksiaan leiristä: ”Aktiviteetteja oli liikaa, ja ne olivat vähän liian lapsellisia. Toisekseen meillä oli liian vähän vapaa-aikaa ja menoamme rajoitettiin tapaan, jolla olisimme olleet päiväkoti-ikäisiä.”

 Arjen kulku kiireistä

Tiimijakso kulki pääosittain viikko kerrallaan. Joka viikko tiimeille annettiin tehtävät, joiden piti olla perjantaina valmiit, sekä suurempi viikkotehtävä, jossa hyödynnettiin monta ainetta kerralla. Viikkotehtävän aiheita olivat muiden muassa lehti, mielenterveyskampanja, opetustuokio sekä sanomalehdestä ja liisteristä askarreltu biodiversiteettipallo. Tehtävien määrää kommentoi Sanni Mandariinit-tiimistä: ”Tehtäviä ei pitäisi olla yhtään enempää. Annetut tehtävät ehtii juuri ja juuri tehdä viikossa valmiiksi.”

Maanantaiaamuisin pidettiin yksilö- ja ryhmätestit, jotta tiimiopet saivat oppimisestamme lisää tietoa koeviikon puuttumisen vuoksi. Päätimme myös viikon tiimiliiderin, joka toimi niin sanottuna johtajana viikon kerrallaan. Perjantai oli viikkotehtävän esittelypäivä. Tiimit esittelivät aikaansaannoksensa koko ryhmälle ja arvioivat toistensa tuotoksia. Samana päivänä saimme myös selville seuraavan viikon ennakkotehtävät.

Viikon aikana piti huolehtia, että jotkut tiimiläisistä menevät oppimispajoihin, joissa kerrottiin aina tarkemmin viikon aiheesta jonkin aineen kannalta. Jakson aikana oli myös vierailijoita ja vierailuja, joihin piti muistaa ilmoittautua. Esimerkiksi yhtenä päivänä menimme yhdessä katsomaan elokuvan Inside Out, mikä oli mukava virkistys arkeen. ”Elokuvissa käynti oli kivaa vaihtelua samanlaisiin päiviin. Vaihtelua tuli myös tehtävien tekoon, kun niitä piti tehdä elokuvan pohjalta”, kertoo Ruissämpylät-tiimin Aino.

Oli mukavaa, kun opettajat eivät tuntuneet asettavan kovia paineita oppimisen suhteen. Vaikka testit olivat joka viikko, ei ollut suuria paineita esimerkiksi koeviikkoa kohtaan. Opettajat myös tuntuivat välittävän opiskelijoista ja kävivät kyselemässä miten menee ja tarvitaanko apua.

tiimijakso1

Kuvispajoissa askarreltiin viikkotehtäviin liittyviä luomuksia.

Tiimien töiden tulosten laadut vaihtelivat. Toiset tiimit jaksoivat panostaa töihin kunnolla, toiset menivät sieltä mistä aita on matalin. Yleinen ongelma tiimeillä olikin ihmisten erilaisuus. Totta kai erilaisuus on yleensä rikkaus, mutta tässä tilanteessa se ei sitä koko aikaa ollut. Tiimissä yksi tai kaksi ihmistä saattoi tehdä koko tiimin tehtävät, koska muut eivät niitä tehneet. Ei voinut jättää tekemättäkään, koska se olisi vaikuttanut myös omaan arviointiin. Saattoi olla myös niin, että johonkin tiimiin oli sattunut todella hyvät kaverukset, jotka eivät tehneet oikein mitään eivätkä tutustuneet muihin lainkaan. Tällainen heikentää tiimihenkeä huomattavasti. Monella tiimihenki kuitenkin löytyi, jos ei heti alkuunsa, niin ainakin jakson loppupuolella. Tiimistä Pöllöt Ida kommentoi: ”Tiimihenkemme on hyvä. Keskustelu on sujuvaa ja kaikki kuuntelevat toisiaan suurimaksi osaksi. Tiimin kanssa on ollut kivaa ja olemme tutustuneet toisiimme.”

Opiskelun vaikeudet ja niiden helpottuminen

Alusta alkaen monen mielessä liikkui kysymys: miten opimme tarvittavat asiat? Tähän kysymykseen emme saaneet missään vaiheessa kunnollista vastausta, ja moni opiskelija kaipasikin lisäopetusta puolituntisten pajojen lisäksi. Esimerkiksi Hennalla Voittamattomat-tiimistä olisi ollut tarvetta lisäopetukselle: ”Varsinkin matikasta olisi voinut olla vähän enemmän tarkempaa opetusta. Moni asia jäi epäselväksi…” Opettajia oli myös hankala löytää, jos kysymyksiä heräsi. Silloin asiat jäivät epäselviksi, eikä tehtävien teko oikein sujunut. Kaikki asiat piti itse lukea kirjasta ja oppia. Joillekin opiskelijoille tämä tyyli on varsin hyödyllinen, mutta kaikki tietävät, että ihmisten oppimistavat vaihtelevat laidasta laitaan. Niin monen aineen itseopiskelu on kuitenkin fiksummallekin oppijalle niin pienessä ajassa hankalaa. Jokainen ei kuitenkaan tätä mieltä ollut: ”En kaipaa lisää opetusta ollenkaan. On kivaa, kun oli vähän rennompi jakso eikä tarvinnut koko aikaa kuunnella opetusta”, kommentoi Elmo tiimistä Johtoporras.

tiimijakso3

Suuri osa opiskelusta tehtiin tiimeissä läppäreiden parissa (käytössä esim. Moodle, O365, OneNote).

Itseäni, ja montaa muuta huomaamaani opiskelijaa, harmitti erityisesti maanantain testeihin annetun valmistautumisajan pienuus. Koko seuraavan viikon asiat piti harjoitella kahdessa päivässä. Tämä kaksi päivää kuitenkin on viikonloppu; ainoa aika, kun opiskelijat saisivat olla rauhassa viikon stressaavilta tehtäviltä. Jos maanantain testeissä oikeasti halusi pärjätä, oli opiskeltava kunnolla viikonloppuna.

Saimme kirjoittaa opettajille palautetta, ja jakson loppua kohden opettajat onneksi ottivatkin niistä kiinni! Matikan opetusta oli nyt saatavilla enemmän, ja testiaikataulut muuttuivat. On hienoa huomata, kuinka pystymme itse vaikuttamaan siihen, mikä tuntuu paremmalta.

 Mukava kokemus

Tämä pari kuukautta kestävä kokemus tuskin kuuluu elämiemme kauheimpiin hetkiin. Opettajat olivat mukavia, tutustuimme pakolla uusiin ihmisiin, opiskelu oli vapaata ja saimme päättää rytmin, tavat, aikataulut… Lukion ensimmäisen vuoden toinen jakso ei välttämättä opettanut meille biologiasta, matematiikasta, äidinkielestä, psykologiasta tai englannista niin paljoa kuin normaaleissa jaksoissa olisimme oppineet, mutta sen sijaan opimme paljon muuta.

Opimme työskentelemään paremmin ryhmissä, jakamaan työtä ja vastuuta tasapuolisesti. Saatoimme myös oppia itsestämme uusia puolia. Opimme uusia tiedonhaku- ja opiskelutapoja sekä kärsivällisyyttä.

Oli ilo kokeilla erilaista oppimista. Kuinka onnistunut tiimijakso siis oli? ”Ihan hyvin onnistunut. Tehtävänantoihin ja yleisiin ohjeisiin oltaisiin voitu panostaa enemmän”, kertoo Salli Johtoporras-tiimistä.

Sofia Alanen, 1. vuoden opiskelija

 

 

Matematiikka tiimijaksolla

Halusin päästä kokeilemaan, miten matematiikka sopii mukaan tiimijaksolle. Ensimmäinen mietinnän paikka oli, mikä matematiikan kurssi sopisi parhaiten ja miten lyhyt ja pitkä matematiikka huomioitaisiin. Geometria tuntui järkevimmältä valinnalta mm. sen vuoksi, että siinä on hyvin samanlaiset sisällöt sekä lyhyellä että pitkällä matematiikalla. Lisäksi geometria on käytännönläheistä ja siinä tarkastellaan paljon konkreettisia muotoja ja kappaleita, joita voisi tiimijaksolla ehtiä esim. kuvataiteeseen integroituna rakentamaan, ettei asioita vain pyöriteltäisi paperilla.

”Aluksi pelkäsin, että matematiikka jää kovin irralliseksi aineeksi tiimijaksolla, mutta pelko on osoittautunut turhaksi.”

Ennen tiimijaksoa mietin pitkään, otanko jonkun geometrian kirjan käyttöön. Päädyin kuitenkin lopulta tekemään materiaalit itse OneNote-muistiinpanoina opiskelijoille. Tähän tärkeimpinä vaikuttajina oli se, että tiimijaksolla etenemisjärjestys on erilainen kuin missään kirjassa ja pitkän ja lyhyen matematiikan lukijat ovat sekaisin tiimeissä. Lisäksi, kun teen tehtävät itse, minun on mahdollisuus paremmin huomioida viikon teemat myös matematiikan tehtävissä.

tehtävälista

Tiimijakson alussa opiskelijoille jaettiin matematiikan tehtävälista ja oppimispäiväkirja. Tässä on pala listasta kahden ensimmäisen viikon osalta. Kaikille opiskelijoille oli 12 yhteistä tehtävää ja pitkän matematiikan lukijoille oli kuusi lisätehtävä joka viikko.

Ensimmäisellä viikolla viikkotehtävänä olleeseen sarjakuvalaatikkoon sai hyvin yhdistettyä suorakulmaiseen särmiöön liittyvät asiat. Opiskelijat kertasivat ensin Pythagoraan lauseen käytön ja määrittivät mm. laatikon tilavuuden, kuinka paljon paperia tarvitsevat laatikon päällystämiseen ja kuinka pitkä on pisin sauva, joka mahtuu laatikkoon. Nämä tehtiin tiimitehtävänä. Lisäksi joka viikko opiskelijat saivat laskutehtäviä, jotka jokaisen piti laskea omaan vihkoonsa. Tehtävissä oli kaikille yhteiset tehtävät ja lisätehtävät pitkän matematiikan lukijoille. Opiskelijoita kannustettiin laskemaan yhdessä ja auttamaan toinen toisiaan. Osa tiimeistä laskikin yhdessä, mutta osa tiimeistä on kommentoinut, että koulussa tehdään yhdessä viikkotehtävää sekä tiimitehtäviä ja matematiikan tehtävät jäävät herkästi kotona tehtäviksi.

Matematiikasta pidettiin aluksi tiimiliideripajoja, joihin tuli yksi opiskelija joka tiimistä. Pajassa käytiin opettajajohtoisesti läpi viikon matematiikan asioita. Tiimiliiderin tehtävä oli pajan jälkeen opettaa asiat omalle tiimille. Lisäksi perjantaisin oli matikkapaja, johon kuka tahansa sai tulla kuuntelemaan seuraavan viikon asiaa. Geometria tuntui opiskelijoista melko vaikealta asialta ja tiimijakson puolen välin palautteessa opiskelijat toivoivat matematiikkapajoja lisää. Tämä palaute huomioiden laitoimme matematiikan oven viereen listan, josta tiimit saivat varata aikoja, milloin tulevat laskemaan tehtäviä matematiikan luokkaan ja opettaja auttaa ja selittää vaikeaksi koettuja asioita.

Ensimmäisen viikon suorakulmaisen särmiön tarkastelun jälkeen aiheena oli yhdenmuotoisuus ja mittakaava. Nämä sai luontevasti otettua mukaan myös viikkotehtävänä olleeseen lehteen. Lehdestä piti löytyä matematiikan pulmasivu sekä kuva, johon oli merkitty käytetty mittakaava.

Kolmannella viikolla käsiteltiin kolmioita ja monikulmioita. Silloin pitkän matematiikan lukijoille oli matematiikkapajoja heille uusista asioista, sini- ja kosinilauseesta. Kerran viikossa oli matematiikasta joko yksilö- tai tiimitestejä tai molempia. Tiimitehtävissä oli sen verran paljon tehtävää pienessä ajassa, että yksi opiskelija ei ennättänyt tehdä niitä koko tiimin puolesta, vaan hommia piti jakaa. Tiimitesteinä oli myös avoimia ongelmanratkaisutehtäviä. Tiimeille jaettiin esimerkiksi pallot ja heidän piti selvittää pallon tilavuus. Heidän piti kirjata ylös myös vaiheet, miten pääsivät tulokseen.

Viidennellä viikolla opiskelijat tekivät viikkotehtävänä sanomalehti-liisteripallon, jonka maalasivat kuvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Viikkotehtävän matematiikan osuudessa opiskelijoiden tuli mitata pallon ympärysmitta sekä piirtää päiväntasaaja, nollannen asteen pituuspiiri ja Ylöjärvi oikeaan kohtaan. Yksilötehtävänä opiskelijat saivat tutkia palloa myös GeoGebra-ohjelman avulla.

Alla esimerkkinä kyseisen viikon tiimitehtävä:

 tiimitehtävä

 

113

Ennen kuin Ylöjärven sijainti löytyi pallon pinnalta, piti laskea leveys- ja pituuspiireihin liittyviä laskuja. Tässä selvitetään pallon ympärysmittaa.

 

”Tiimijaksolla opiskelijoilla on itsellään ollut suuri vastuu oppimisestaan.”

Nyt on menossa kuudes viikko ja viikkotehtävänä olevasta tilataideteoksesta tulee löytyä kolme erilaista lieriötä ja kaksi kartiota, joista toisen tilavuus on yksi litra. Lisäksi opiskelijoiden on liitettävä osaksi taideteosta kaikkien kappaleiden tilavuuksien ja pinta-alojen laskeminen välivaiheineen.

025

Olen iloinen, että tiimijaksolla matematiikan on saanut osaksi käytännön tekemistä. Toivottavasti näin matematiikkaa kohtaan on joillakin opiskelijoilla herännyt uutta kiinnostusta. Opiskelijat ovat pyytäneet aktiivisesti apua tehtävien tekemiseen ja opettajalla on ollut aikaa auttaa. Mielestäni tiimijaksolla opiskelijat, jotka eivät itse pyydä apua, jäävät normaalia luokkaopetusta herkemmin ilman apua. Tiimijaksolla on tosin ollut hieno huomata, kuinka opiskelijat ovat osanneet käyttää oman tiimin sisällä toisen opiskelijan matematiikan vahvuuksia hyödyksi eikä aina tarvitakaan opettajaa viereen.

 

Minna Jokela

Ylöjärven lukion matemaattisten aineiden opettaja

 

 

 

 

Valokeilassa vuorovaikutustaidot – äidinkieli ja kirjallisuus olennainen osa tiimijaksoa

Seurasin tiimijaksoa tiiviisti jo viime lukuvuonna ja keskustelin siitä paljon kollegani kanssa. Tänä vuonna tuli minun vuoroni päästä käsiksi varsinaiseen toimintaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan äidinkielen integroimista muihin oppiaineisiin. Koin haasteen erittäin mielekkääksi, sillä äidinkieli ja kirjallisuus limittyy luontevasti toisiin aineisiin – esimerkiksi kirjoittamis- ja keskustelutaitoja voidaan harjoitella hyvin monenlaisia sisältöjä samalla käsitellen. Sen sijaan, että äidinkielestä puhutaan tiimijakson välineaineena, käytän itse mieluummin ilmaisua perusta-aine. Erityisesti vuorovaikutustaidot ovat pohja kaikelle oppimiselle. Parhaimmillaan äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu kehittää monipuolisesti sekä ajattelu- että ilmaisutaitoja, joista on hyötyä elämän kaikilla osa-alueilla.

CTIU-ZQWUAAADRZ

Tiimijaksolla vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja harjoitellaan viikoittain.

Tiimijaksolla vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja harjoitellaan viikoittain.

Tiimijakso auttaa opiskelijaa huomaamaan, että kaikki asiat liittyvät oikeassa elämässä toisiinsa ja hyvää kieltä tarvitaan myös muiden aineiden opiskelussa tai ylipäänsä muilla aloilla. Jokaiseen viikkotehtävään kuuluu tiedonhakua, yhteistä päätöksentekoa, keskustelua ja perjantain esittelytuokiota varten myös esiintymistaitojen harjoittelua. Opetussuunnitelman määrittelemät sisältöasiatkin tulevat kyllä perusteellisesti pureksittua: esimerkiksi tekstilajeja harjoitellaan sekä tunnistamaan että tuottamaan eri konteksteissa, samoin viestintäympäristöjä tarkastellaan ja pohditaan varsin monipuolisesti.

Erilaiset tekstilajit tulevat tutuiksi sekä lukemisen että oman kirjoittamisen kautta.

Erilaiset tekstilajit tulevat tutuiksi sekä lukemisen että oman kirjoittamisen kautta.

Suurin osa tiimijakson tehtävistä tehdään tiimeissä, mutta muutamia yksilötehtäviäkin opiskelijat tuottavat, esimerkiksi referaatin jokainen harjoittelee kirjoittamaan itse. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa yhdistellään muutenkin yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista: tiimin keskinäistä vuorovaikutusta vaaditaan runsaasti, mutta kukin saa harjoitella kielenhuoltotaitojaan omassa tahdissaan verkossa olevaa tehtäväpolkua edeten, samoin lukupäiväkirjaa kirjoitetaan kotiläksynä omien aikataulujen mukaan. Luettavakseen jokainen on etsinyt TOKI- tai PIKI-kirjastotietokannasta teoksen, joka tarkastelee kaunokirjallisuuden keinoin evoluutiota tai vaihtoehtoisesti ihmiselämää psykologisena kehityskertomuksena. Teoksista on tarkoitus keskustella viimeisellä viikolla myös elämyksellisissä lukupiireissä.

Vaikeinta tiimijaksossa on arvioida ennalta, kuinka paljon aikaa opiskelijoilta kuluu esimerkiksi yhteisen lehden koostamiseen, tieteellisen artikkelin referoimiseen tai opintotuokion suunnitteluun. Välillä viikkotehtävä on vienyt kaiken ajan ja yksilötehtävät ovat jääneet kotihommiksi. Lehtiviikolla taas tuntui, että opiskelijat saivat kaikki lehtijuttunsa yllättävän nopeasti valmiiksi. Me opettajat yritämme vuoroin ohjata opiskelijoita suunnittelemaan aikataulunsa huolellisemmin ja keskittymään tehtävien valmiiksi saattamiseen yleisen säheltämisen sijaan, vuoroin keventää heidän työtaakkaansa, jos edellisen viikon urakka onkin vienyt enemmän aikaa kuin etukäteen arvelimme. Myös asiantuntijavierailuihin ja koulun ulkopuolisiin kohteisiin matkaamiseen on haastavaa osata hyvissä ajoin järjestää parhaat mahdolliset aika- ja tilaratkaisut.

Tiimijaksolaisia vierailulla Ylöjärven Uutisissa.

Tiimijaksolaisia vierailulla Ylöjärven Uutisissa.

Perjantaisten viikkotehtäväesittelyjen jälkeen käydään aina arviointikeskustelut, joissa kukin tiimi sekä pohdiskee omaa suoriutumistaan että antaa tuotoksista palautetta oman luokan muille tiimeille. Joka viikko mietitään, missä onnistuttiin ja mitä parantamisen varaa tiimin työskentelytavoissa vielä on. Myös me opettajat pohdimme omaa toimintaamme: oliko viikon urakka sopivan suuruinen ja oppimiseen innostava, osasimmeko ohjata hermoilevia tiimejä tarvittaessa oikeaan suuntaan ja minkälaista palautetta tehtävistä on tullut. Esimerkiksi ennakkotesteille ollaan juuri kehittelemässä vaihtoehtoista toteutustapaa opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta. Tiimijakson suurin anti onkin tämä jatkuva omien opiskelu- tai ohjausstrategioiden tutkiskelu ja avoin keskustelu muiden kanssa siitä, miten mihinkin ongelmaan parhaiten voitaisiin löytää mielekkäitä ratkaisuja. Tällainen toimintatapa vaatii kaikilta paljon harjoittelua, mutta samalla se nostaa koulukulttuuria aivan uudelle tasolle.

Taru Kumara-Moisio

Ylöjärven lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

Muumit laaksossa?

9333945873_f3d4de2cee_n

Tiimijakson pari viimeistä viikkoa on kulunut mielenterveyden parissa. Ensin edettiin teemalla Kerro, kerro, kuvastin. Opiskelijat tekivät matkaa itsetuntemuksen kasvattamiseen myös kuvataiteen kautta: minävihkon avulla pohdittiin minuuden eri puolien ilmentämistä erilaisia tekniikoita hyväksi käyttäen. Viikkotehtävän avulla harjoiteltiin lehden toimittamista. Tiimit toteuttivat e-lehden, jonka pääteemana oli psyykkinen terveys ja hyvinvointi. Lehti sisälsi seitsemän erilaista tekstilajia, joista yksi oli biologiaan liittyvä artikkeli uuden, fiktiivisen eläinlajin makroevoluutiosta. Yksi teksti tehtiin englanniksi. Lisäksi lehdestä löytyi matematiikan pulmasivu. Opiskelijoiden suunnittelemat pulmat testattiin seuraavan maanantain matematiikan testissä. Pieni joukko opiskelijoita tutustui lehden tekemiseen myös Ylöjärven Uutisten toimituksessa.

lehti uutiset

Viime viikon teemana oli Muumit laaksossa. Viikkotehtävän eli mielenterveyskampanjan tuloksia on ensi viikolla nähtävillä Ylöjärven lukion Facebook-sivulla. Siellä olevista kampanjavideoista valitaan tykkäämisten perusteella yksi kampanja toteutettavaksi. Kampanjan kummiksi saimme opiskelijoiden hyvinvointia ja elämänhallintaa tukevan Nyyti ry:n. Opiskelijoita johdateltiin aiheeseen asiantuntijoiden avulla. Nuorisopsykiatrian osastonhoitaja Nina Nordlingin kanssa pohdittiin mitä voi tehdä, jos on huolissaan omasta tai läheisen mielenterveydestä. Terapeutti Päivi Niemen luento johdatteli mielenterveyden perustaan, itsetuntoon.

nina   päivi

Kuvataidepajassa saatiin ohjausta videotyökalun käyttöön. Biologian pajoissa perehdyttiin tällä viikolla mikroskooppien avulla kasvien rakenteeseen ja evoluutioon.

mikroskooppi   lisää

Tiimijakso alkaa nyt lähennellä puoliväliä. Monet tiimit ovat päässeet työskentelyssään hyvään vauhtiin. Lennokasta ideointia ja hyvää yhteistyötä on ilmassa, mutta useimmat tiimit käyvät läpi myös hankalia vaiheita. Ongelmat liittyvät mm. oikeudenmukaiseen työnjakoon, kommunikaatioon ja vastuunkantoon. Nämä hankalat vaiheet ovat kuitenkin tarpeellisia – ellei jopa välttämättömiä – tiimin kehittymisen kannalta. Mikäli näitä haasteita työstetään onnistuneesti, on mahdollista päästä työskentelyssä ihan uudelle tasolle. Helppoa se ei ole, mutta hankaluudet ja niiden selvittäminen kehittävät tärkeitä elämäntaitoja, joita tarvitaan monessa käänteessä tulevaisuudessa.

Satu Honkkila