Opiskelijan näkökulma tiimijaksoon

Kun nuoret ensimmäisessä jaksossa vasta hämmentyneinä opettelivat lukion toimintaa, joukko opettajia kaikessa hiljaisuudessaan valmisteli jo toista jaksoa. Toinen jakso tulisi nimittäin olemaan unohtumaton – jo toista kertaa Ylöjärven lukiossa järjestettävä tiimijakso.

 Ryhmähengen löytämistä

Lukiotaipaleemme ensimmäisen koeviikon jälkeen meidät lähetettiin 24 tuntia kestävälle leirille kouluun. Jokainen jakson tiimiope sai ”oman luokan” huolehdittavakseen, ja leirin alussa oma tiimiope kertoi tiimijaot. Jokaisen oli aiemmin täytynyt tehdä persoonallisuustesti, jonka pohjalta tiimit jaettiin. Käsittääkseni jokaiseen tiimiin oli tarkoitus tulla mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Se, kuinka toimivaa tämä jaottelu oli, oli hyvin yksilöllistä.

24h-leirillä toiminta painottui rastien kiertämiseen. Rasteilla teimme erilaisia ryhmäytymisharjoituksia, kuten paineensietokyvyn testausta ja leikkejä, tiimin kanssa. Toisilla tiimityöskentelyn taito löytyi nopeasti, toisilla sitä ei koko jakson aikana löytynyt välttämättä ollenkaan. Rastien tuotoksista jokainen tiimi askarteli oman posterin, johon tuli myös tiimille keksitty nimi.

tiimijakso2

24h-leirillä jokainen tiimi valmisti itsestään oman posterin.

Onneksi kuitenkaan koko leiri ei ollut kouluasioiden parissa työskentelyä, vaan myös hauskanpitoa. ”Oli hauskaa ja mukavaa tekemistä kavereiden kanssa. Tutustuin uusin ihmisiin ja valvoin koko yön”, kertoo anonyymi ykkösluokkalainen. Kovan työn tulos näkyi aamulla sekä tuotoksista että tuottajista. Opiskelijat olivat väsyneitä puurtamisesta (tai mahdollisesti pieneksi jääneiden yöunien jäljiltä) ja tuotokset olivat hienoja. Leiri kuitenkin jakoi myös mielipiteitä. Johtoporras-tiimistä Annu kertoo ajatuksiaan leiristä: ”Aktiviteetteja oli liikaa, ja ne olivat vähän liian lapsellisia. Toisekseen meillä oli liian vähän vapaa-aikaa ja menoamme rajoitettiin tapaan, jolla olisimme olleet päiväkoti-ikäisiä.”

 Arjen kulku kiireistä

Tiimijakso kulki pääosittain viikko kerrallaan. Joka viikko tiimeille annettiin tehtävät, joiden piti olla perjantaina valmiit, sekä suurempi viikkotehtävä, jossa hyödynnettiin monta ainetta kerralla. Viikkotehtävän aiheita olivat muiden muassa lehti, mielenterveyskampanja, opetustuokio sekä sanomalehdestä ja liisteristä askarreltu biodiversiteettipallo. Tehtävien määrää kommentoi Sanni Mandariinit-tiimistä: ”Tehtäviä ei pitäisi olla yhtään enempää. Annetut tehtävät ehtii juuri ja juuri tehdä viikossa valmiiksi.”

Maanantaiaamuisin pidettiin yksilö- ja ryhmätestit, jotta tiimiopet saivat oppimisestamme lisää tietoa koeviikon puuttumisen vuoksi. Päätimme myös viikon tiimiliiderin, joka toimi niin sanottuna johtajana viikon kerrallaan. Perjantai oli viikkotehtävän esittelypäivä. Tiimit esittelivät aikaansaannoksensa koko ryhmälle ja arvioivat toistensa tuotoksia. Samana päivänä saimme myös selville seuraavan viikon ennakkotehtävät.

Viikon aikana piti huolehtia, että jotkut tiimiläisistä menevät oppimispajoihin, joissa kerrottiin aina tarkemmin viikon aiheesta jonkin aineen kannalta. Jakson aikana oli myös vierailijoita ja vierailuja, joihin piti muistaa ilmoittautua. Esimerkiksi yhtenä päivänä menimme yhdessä katsomaan elokuvan Inside Out, mikä oli mukava virkistys arkeen. ”Elokuvissa käynti oli kivaa vaihtelua samanlaisiin päiviin. Vaihtelua tuli myös tehtävien tekoon, kun niitä piti tehdä elokuvan pohjalta”, kertoo Ruissämpylät-tiimin Aino.

Oli mukavaa, kun opettajat eivät tuntuneet asettavan kovia paineita oppimisen suhteen. Vaikka testit olivat joka viikko, ei ollut suuria paineita esimerkiksi koeviikkoa kohtaan. Opettajat myös tuntuivat välittävän opiskelijoista ja kävivät kyselemässä miten menee ja tarvitaanko apua.

tiimijakso1

Kuvispajoissa askarreltiin viikkotehtäviin liittyviä luomuksia.

Tiimien töiden tulosten laadut vaihtelivat. Toiset tiimit jaksoivat panostaa töihin kunnolla, toiset menivät sieltä mistä aita on matalin. Yleinen ongelma tiimeillä olikin ihmisten erilaisuus. Totta kai erilaisuus on yleensä rikkaus, mutta tässä tilanteessa se ei sitä koko aikaa ollut. Tiimissä yksi tai kaksi ihmistä saattoi tehdä koko tiimin tehtävät, koska muut eivät niitä tehneet. Ei voinut jättää tekemättäkään, koska se olisi vaikuttanut myös omaan arviointiin. Saattoi olla myös niin, että johonkin tiimiin oli sattunut todella hyvät kaverukset, jotka eivät tehneet oikein mitään eivätkä tutustuneet muihin lainkaan. Tällainen heikentää tiimihenkeä huomattavasti. Monella tiimihenki kuitenkin löytyi, jos ei heti alkuunsa, niin ainakin jakson loppupuolella. Tiimistä Pöllöt Ida kommentoi: ”Tiimihenkemme on hyvä. Keskustelu on sujuvaa ja kaikki kuuntelevat toisiaan suurimaksi osaksi. Tiimin kanssa on ollut kivaa ja olemme tutustuneet toisiimme.”

Opiskelun vaikeudet ja niiden helpottuminen

Alusta alkaen monen mielessä liikkui kysymys: miten opimme tarvittavat asiat? Tähän kysymykseen emme saaneet missään vaiheessa kunnollista vastausta, ja moni opiskelija kaipasikin lisäopetusta puolituntisten pajojen lisäksi. Esimerkiksi Hennalla Voittamattomat-tiimistä olisi ollut tarvetta lisäopetukselle: ”Varsinkin matikasta olisi voinut olla vähän enemmän tarkempaa opetusta. Moni asia jäi epäselväksi…” Opettajia oli myös hankala löytää, jos kysymyksiä heräsi. Silloin asiat jäivät epäselviksi, eikä tehtävien teko oikein sujunut. Kaikki asiat piti itse lukea kirjasta ja oppia. Joillekin opiskelijoille tämä tyyli on varsin hyödyllinen, mutta kaikki tietävät, että ihmisten oppimistavat vaihtelevat laidasta laitaan. Niin monen aineen itseopiskelu on kuitenkin fiksummallekin oppijalle niin pienessä ajassa hankalaa. Jokainen ei kuitenkaan tätä mieltä ollut: ”En kaipaa lisää opetusta ollenkaan. On kivaa, kun oli vähän rennompi jakso eikä tarvinnut koko aikaa kuunnella opetusta”, kommentoi Elmo tiimistä Johtoporras.

tiimijakso3

Suuri osa opiskelusta tehtiin tiimeissä läppäreiden parissa (käytössä esim. Moodle, O365, OneNote).

Itseäni, ja montaa muuta huomaamaani opiskelijaa, harmitti erityisesti maanantain testeihin annetun valmistautumisajan pienuus. Koko seuraavan viikon asiat piti harjoitella kahdessa päivässä. Tämä kaksi päivää kuitenkin on viikonloppu; ainoa aika, kun opiskelijat saisivat olla rauhassa viikon stressaavilta tehtäviltä. Jos maanantain testeissä oikeasti halusi pärjätä, oli opiskeltava kunnolla viikonloppuna.

Saimme kirjoittaa opettajille palautetta, ja jakson loppua kohden opettajat onneksi ottivatkin niistä kiinni! Matikan opetusta oli nyt saatavilla enemmän, ja testiaikataulut muuttuivat. On hienoa huomata, kuinka pystymme itse vaikuttamaan siihen, mikä tuntuu paremmalta.

 Mukava kokemus

Tämä pari kuukautta kestävä kokemus tuskin kuuluu elämiemme kauheimpiin hetkiin. Opettajat olivat mukavia, tutustuimme pakolla uusiin ihmisiin, opiskelu oli vapaata ja saimme päättää rytmin, tavat, aikataulut… Lukion ensimmäisen vuoden toinen jakso ei välttämättä opettanut meille biologiasta, matematiikasta, äidinkielestä, psykologiasta tai englannista niin paljoa kuin normaaleissa jaksoissa olisimme oppineet, mutta sen sijaan opimme paljon muuta.

Opimme työskentelemään paremmin ryhmissä, jakamaan työtä ja vastuuta tasapuolisesti. Saatoimme myös oppia itsestämme uusia puolia. Opimme uusia tiedonhaku- ja opiskelutapoja sekä kärsivällisyyttä.

Oli ilo kokeilla erilaista oppimista. Kuinka onnistunut tiimijakso siis oli? ”Ihan hyvin onnistunut. Tehtävänantoihin ja yleisiin ohjeisiin oltaisiin voitu panostaa enemmän”, kertoo Salli Johtoporras-tiimistä.

Sofia Alanen, 1. vuoden opiskelija

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s