Sankaritarinoita kaikille!

Tiimijakson aikana tutustuttiin sekä yhteiskuntaopin että äidinkielen pajoissa Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) -teoksen (Into-kustannus, 2018) tarinoihin. Tämä Taru Anttosen ja Milla Karppisen toimittama, laajan kirjoittaja- ja kuvittajajoukon yhteistyönä tekemä tarinakokoelma on satumuotoinen tietokirja rohkeista suomalaisista naisista eri vuosikymmeniltä. Se kertoo erilaisista sankareista, jotka ovat kulkeneet omia polkujaan ja saaneet siten aikaan jotain hienoa tai tärkeää: rikkonut lasikattoja, tehnyt ennakkoluulottomia valintoja, antanut äänen niille, joilla ei ole sitä aiemmin ollut, tai tehnyt muuten rohkeita tekoja elämässään. Koulullamme vieraili myös yksi kirjan tarinoiden kirjoittajista, Emmi Nuorgam, joka puhui siitä, kuinka kirjoittamalla voi vaikuttaa ja kuinka tärkeää on, että uskaltaa sanoa oman mielipiteensä ääneen.

Äidinkielen viimeisenä tiimitehtävänä oli pohtia tiimeissä, kuka voisi olla kunkin tiimin oma esikuva tai sellainen vaikuttava henkilö, jonka tarina olisi syytä jakaa. Viikon tiimitehtävänä kirjoitettiin yhdessä omia sankaritarinoita, joita lopuksi luettiin ääneen myös muulle luokalle. Kokoelma tarinoista oli laaja – kuulimme elämäkertatarinoita aina taiteilijoista ja urheilijoista poliitikkoihin ja mielipidevaikuttajiin, jotka puhuttelevat nuoria tekemillään ratkaisuilla.

Sankaritarinoiden kirjoittaminen ja lukeminen opetti, ettei sankaruuteen ole yhtä tietä eikä sankaruutta vain yhdenlaista. Tiimien omien tarinoiden  sankarit ovat voittaneet vaikeuksia, löytäneet oman intohimonsa ja tiensä, työskennelleet määrätietoisesti saavuttaakseen tavoitteensa. Moni heistä on ollut myös arjen sankari, ponnistanut vaativista olosuhteista ja lopulta ylittänyt tielleen tulleet esteet. Monen tarinan opetus on, että kuka tahansa meistä voi tehdä sankarimaisia tekoja. Näin tiimijakson lopulla voisi lausua, kuten J. Karjalainen jo klassikokappaleessaan Sankarit lauloi: ”Me ollaan sankareita elämän, ihan jokainen!”

– – –

Ohessa luettavaksi sankaritarinoiden parhaimmistoa eri tiimiluokilta!

IMG_5467

 

Oskar Schindler

Juutalaisvainot. Hetki ihmiskunnan historiassa, jolloin uskonto, väri tai seksuaalinen suuntautuminen teki ihmishengestä arvottoman. Natsien noustessa valtaan tulevaisuus näytti juutalaisille synkältä. Miljoonia ihmisiä tuhottiin Puolaan ja Saksaan rakennetuilla keskitysleireiltä. Kaiken hirveyden keskeltä löytyi kuitenkin mies, joka oli valmis laittamaan henkensä likoon juutalaisten työntekijöidensä pelastamiseksi. Hänen nimensä oli Oskar Schindler.

-Hänen työpanoksensa on yritykselleni erittäin tärkeä, Oskar selitti saksalaiselle sotilaalle, joka yritti viedä nuoren pojan Schindlerin tehtaalta. – Noin nuori? Mitä niin erityistä hän osaa, että hän on sinulle tärkeä työntekijä? Sotilas kysyi ivallisesti. Oskar tarrasi pojan olkapäistä tiukemmin kiinni ja vastasi rauhallisesti :-  Hänellä on tarpeeksi pienet kädet, jotta hän voi puhdistaa tarvikkeita helposti. Sotilas nosti epäillen kulmakarvaansa, murahti jotain ja lähti pois.

Oskar Schindlerille työntekijät olivat tärkeitä ja hän halusi pitää heidät hinnalla millä hyvänsä. Natsien tuhotessa Krakovan ghetton vuonna 1942, kaikki Schindlerin työntekijät lähetettiin Plaszowin keskitysleirille. Oskar ei ollut kuitenkaan valmis luopumaan juutalaisistaan. – Jos saat 100 markkaa jokaisesta työntekijästäni, annatko heidän palata tehtaalleni töihin? Oskar kysyi viinaan menevältä keskitysleirinjohtaja Amon Göthiltä kaataessaan hänelle uutta viina paukkua.  Humalainen Amon naurahti ja kysyi:- Mitä sinä oikeasti teet heillä? Schindler vastasi hieman ärsyyntyneenä:- Jollain on pakko pitää Saksan sotakoneisto pyörimässä ja jos pystyn sitä auttamaan sillä että ase-ja sotatarvike tehtaallani on juutalaisia töissä niin se on  minulle aivan sama!

Oskar sai Amonin ylipuhuttua ja Schindlerin juutalaiset lähetettiin kohti Brünlitziä, jossa hänen tehtaansa sijaitsi. Juutalaisia kuljettaneet junat menivät kuitenkin sekaisin ja Schindlerin juutalaiset lähtivät kohti todellista helvettiä, Auswitchiä. Kun Oskar sai tietää junien menneen sekaisin, hän lähti pikaisesti kohti suurta tuhoamisleiriä. Saapuessaan Auswitchiin hän lähti etsimään omia työläisiään ja ilmoitti, että junat olivat menneet sekaisin ja hän haluaa omansa takaisin.

Oskar Schindler sai pelastettua 1100 työntekijäänsä varmalta kuolemalta. Schindler oli natsipuolueen jäsen ja pelastamalla juutalaisia hän pisti oman henkensä likoon pahemman kerran. Oskar Schindler kuoli vuonna 1974 ja hänet on haudattu Jerusalemissa sijaitsevalle hautausmaalle. Schindlerin juutalaiset ovat laskeneet hänen haudalleen kiviä, jotka kuvaavat hänen pelastamiaan ihmishenkiä.

Oskar Schindler teki todellisen sankariteon pelastamalla 1100 juutalaista holokaustilta, jonka aikana natsit tappoivat miljoonia ihmisiä.

Kirjoittanut: Penkinlämmittäjät -tiimi, 18 A

 

 

Mäkikotka Matti Nykänen

Heinäkuun 17. Päivä 1963, Jyväskylässä satoi lunta vaakatasossa, oli 17 astetta pakkasta ja tähdet loistivat kirkkaina taivaalla. Tuona yönä syntyi poika, joka tulisi mullistamaan täysin suomalaisen talviurheilun. Poika sai nimekseen Matti Ensio Nykänen. Jo ensimmäisellä viikolla Matin suusta tulla tupsahti hänen ensimmäiset sanansa, “elämä on laiffii”, nämä sanat jäivät Matin ja koko muun Suomen mieleen vielä pitkäksi aikaa.

Nuorena Matti oli villi, eikä koulunkäynti kiinnostanut häntä lainkaan. Kukaan ei uskonut Matin ikinä saavuttavan mitään elämässään, mutta huikean ponnistusvoiman omaava Matti halusi näyttää muille mistä hänet on tehty. Matti tajusi hänen järisyttävän ponnistuksensa potentiaalin ja aloitti mäkihypyn 8-vuotiaana. Siitä kehittyi hänelle pitkäaikainen intohimo, joka veisi hänet vielä pitkälle.

On vuosi 1981, 18-vuotias Matti on lomalla Sveitsissä, hän haahuilee kännipäissään Schonachin kaduilla ja eksyy hyppyrimäkeen nuorten mäkihyppykisoihin. Hän hyppää ja voittaa huikealla hypyllään nuorten MM-kultaa. Nuori mestari oli valmis valloittamaan mäkihyppytornit ympäri maailmaa. Samana vuonna Matti voitti myös Suomen mestaruuden aikuisten sarjassa. Matin huikea menestys oli alkanut.

Koko Suomen kansa oli näiden saavutusten jälkeen ylpeä Matista. Vuonna 1983 hän voitti Keski-Euroopan mäkiviikon ja lentomäen MM-kisoissa hän saavutti pronssia. Hänen huima menestyksensä jatkui ja Nykänen voitti myös kauden maailmancupin. Huippukunnossa oleva Matti voitti vuonna 1984 Sarajevon olympialaisissa suurmäen olympiakultaa ja normaalimäen olympiahopeaa. Samana vuonna järjestetyissä joukkuemäen MM-kisoissa Suomen joukkue, jossa Nykänen hyppäsi, voitti kultaa. Matin kultajuna puksutti eteenpäin vielä monta vuotta. Hän voitti uransa aikana vielä mm. 3 olympiakultaa ja lukuisia MM-mitaleja yksin ja joukkueensa kanssa.

Matin mäkihyppyura alkoi hiipua 90-luvulla pitkään jatkuneiden selkäkipujen, nikamien kulumisten ja muiden syiden takia. Matti hyppäsi surullisen ja viimeisen arvokisa hyppynsä kesällä 1992 Kajaanissa. Tämän jälkeen Matin huikea menestys oli hiipunut kuiviin eikä häntä enää valittu Suomen joukkueeseen.

29-vuotias Matti lannistui ensin uransa lopetuksesta, mutta nopeasti hän löysi uuden intohimonsa musiikista. Vielä samana vuonna Matti julkaisi kansan rakastaman ensimmäisen levynsä “Yllätysten yö”.  Sen jälkeen Matti julkaisi vielä monia singlejä, kuten legendaarisen “Elämä on laiffii” ja täyspitkän albumin “ehkä otin, ehkä en” Matti taituroi vielä monia hittejä säveltäjä Jussi Niemen kanssa.

Matti jatkaa loistokasta laulajan uraansa vielä tänäkin päivänä. Matti Nykäsen nimi kaikuu meillä kaikilla sydämissämme vielä pitkään ja hänen legendaarisia elämänviisauksia kuunnellaan vielä vuosituhansia. Niin kuin itse Matti kerran sanoi ”Elämässä on tullut takapakkia, joskus etupakkiakin”.

Kirjoittanut:  Hermes -tiimi, 18 XY

 

 

Shakira Isabel Mebarak Ripoll

 Laulaja-lauluntekijä sekä musiikkituottaja                                                                                                                                                 

Eräänä päivänä monikulttuuriseen perheeseen syntyi tyttö lapsi Kolumbian rannikolla, Barranquillassa. Tyttö nimettiin Shakiraksi kiitollisuuden mukaisesti. Shakiran lapsuus ei ollut ruusuilla tanssimista, sillä hänen isänsä koruliike ajautui konkurssiin. Konkurssi sai Shakiran pettymään vanhempiinsa, jonka seurauksena Shakira ajatteli suuren osan lapsuudestaan, että hänen vanhempansa olivat huonoja talousihmisiä. Kuitenkin eräänä päivänä Shakiran vanhemmat halusivat näyttää hänelle, että maailmassa on paljon huonovaraisempiakin ihmisiä ja, että hänen tilanteensa oli erittäin hyvä siihen nähden mitä se olisi voinut olla. Sinä päivänä vanhemmat veivät Shakiran puistoon katsomaan orpoja lapsia. Shakira muistaa vielä tänäkin päivänä orvot lapset puistossa ilman kenkiä haistelemassa liimaa hengissä pysymisen vuoksi.

Nuorena Shakiraa alkoi kiinnostamaan musiikki ja hän tykkäsi laulaa. Musiikin alettua kiinnostamaan Shakiraa, hän halusi harrastaa musiikin parissa, joten hän haki kuoroon. Kuoroon piti antaa laulu näyte, jonka jälkeen Shakiran elämä lannistui kuoro-opettajan sanoihin. Shakiran isä pelasti hänet pettymyksen ja masentuneisuuden keskeltä, koska isä osasi ymmärtää Shakiran pettymystä. Shakira ei ikinä tulisi unohtamaan, miten hänen isänsä sanat piristivät monia päiviä, sillä hänen isänsä muistutti häntä aina siitä miten upea hänen äänensä oli. Nuorelle Shakiralle tärkeämpiä sanoja olivat onneksi hänen isänsä sanat, vaikka välillä mieltä painoikin opettajan mielipide siitä, että hän kuulostaisi aivan vuohelta.

Shakira oli sinnikäs eikä antanut muiden mielipiteiden vaikuttaa unelmiensa toteuttamiseen. Shakira alkoi tekemään musiikkia ja muutaman onnistuneen albumin myötä hän alkoi haaveilemaan maailmanlaajuisesta musiikkiurasta englannin kielisillä kappaleilla. Shakira julkaisi kappaleensa englanniksi ja hänen unelmansa toteutui. Shakira ei voinut itsekkään uskoa silmiään, kun hänen ensimmäinen singlensä levisi heti maailmanlaajuisesti ykköshitiksi. Kokeilun tahdosta Shakira päätti julkaista lauluja myös muilla kielillä, joista kaikki olivat huippumenestyksiä.

Nyt on kaikki Shakiran musiikkiuran haaveet kuultu, mutta taitelijan unelmat eivät jää siihen. Nimittäin Shakira halusi antaa uudelle elämälle mahdollisuuden ja saada omia lapsia. Shakira löysi unelmiensa jalkapalloilija miehen ja jo piakkoin pääsi ilmoittamaan, että he odottavat ensimmäistä lastaan. Muutamaa vuotta myöhemmin Shakiran ja Gerardin elämää mullisti tieto tulevasta toisesta lapsesta.

Shakiran elämää ovat ihailleet monet ihmiset ympäri maailmaa, joka ei ihmetytä. Shakira on aina ollut ihailtavan itsevarma ja esikuvana monille ihmisille. Shakirasta huokuu positiivinen energia ja ystävällisyys. Shakira lauloi kuin enkeli ja on upea nainen, mutta ennen kaikkea hän on ollut koko maailmalle hyvänä esikuvana siitä, miten huonoistakin elämän hetkistä voi löytää jotakin hyvää kunhan niitä käsittelee oikealla tavalla, eikä leuka rinnassa. 


Kirjoittanut: Yksisarviset-tiimi 18 C

 

Pekka Hyysalo

 

On huhtikuu 2010 Ylläksellä. Aurinko on juuri noussut lämmittämään kevätpäivää. Tunturi kuvastuu vasten sinistä taivasta. Yöllä ajetut laskettelurinteet suorastaan kutsuvat luokseen. Gondoli hyrrää kutsuen laskijoita luokseen ja rinteet ammottavat tyhjyyttään. On täydellinen laskupäivä.

Freestylelaskijalupaus Pekka Hyysalo hyödyntää päivän kuvausryhmänsä kanssa lasketteluvideon tekemiseen. Päivä on sujunut loistavasti, mutta Pekka haluaa saada kameralle vielä yhden täydellisen suorituksen. Rinteen huipulla Pekka tuntee pienen tuulenvireen kasvoillaan. Hän päättää kuitenkin lähteä laskemaan. Hyppyrille laskiessaan hän ehtii ajatella osaavansa tämän. Yhtäkkiä ilmassa kova tulenpuuska tarttuu Pekkaan. Hän paiskautuu maahan poikittain. Kaikki pimeni.

Pekan seuraavat muistikuvat ovat kuukauden päästä, kun hän alkoi palata tajuihinsa. Hän oli saanut vakavan aivovamman eikä ennuste ollut hyvä.  Nuoren laskijalupauksen täytyi alkaa pohtimaan freestylen maailman valloituksen sijaan hengissä selviytymistä.

Siitä alkoi Fight Back. Pekka ei antanut lääkäreiden huonojen ennusteiden estää elämistä, vaan niistä sisuuntuneena hän alkoi ahkerasti kuntouttamaan itseään. Pekka alkoi kulkea kohti uusia unelmiaan määrätietoisesti, vaikka hän joutui aloittamaan kaiken alusta-jopa kävelyn. Kaikista haasteista huolimatta Pekka taisteli maratonin juosten, eikä saavutukset lopu siihen.

Pekka Hyysalosta tuli suomalaisen sisun perikuva. Hän jakaa tarinaansa ympäri Suomen ja kannustaa meitä kaikkia taistelemaan ja nousemaan aina jaloilleen

Kirjoittanut: Kohta eläkkeelle -tiimi 18 D

 

Simo Häyhä 

Juuri 17-vuotta täyttänyt Simo Häyhä astui Rautjärven Suojeluskunnan portista sisään. Tästä alkaisi hänen tuleva menestyksekäs sotilasuransa tarkka-ampujana. Simo oli kansakoulusta päästyään alkanut viljelemään maata vanhimman veljensä kanssa. Vapaa-aikansa hän käytti pääasiassa hiihtämiseen sekä metsästämiseen. Simoa oli kiusattu koulussa lyhyydestään, joka oli vaivaiset puolitoista metriä. Hän päätti liittyä suojeluskuntaan todistaakseen kiusaajilleen pystyvänsä puolustamaan itseään ja kotimaataan.
Simo oli nyt sodan keskellä. Sotaa oli käyty jo monta uuvuttavaa kuukautta. Simo oli
ampunut jo monta venäläistä, mutta monta vielä pitäisi ampua, jotta sota saataisiin
loppumaan. Simo oli samassa tutussa paikassaan. Hänen kiväärissään ei ollut tähtäintä.
Tähtäimen linssi heijastaisi auringonvaloa ja voisi näin ollen paljastaa hänen olinpaikkansa.

Simo tunsi alueen. Paikka oli tuttu hänen lapsuudestaan. Sotaa käytiin melkein kotona.
Yhtäkkiä kaikki pimeni. Simo heräsi sairaalasta. Naama meni vähän pilalle, mutta kuolemalta hän säästyi. Simon sotilasura oli nyt ohi. Hän halusi vielä sotaan, mutta vammansa ja sotilasarvonsa vuoksi häntä ei päästetty. Hän jatkoi intohimoaan, eli maanviljelyä, sodan jälkeen. Hän viljeli kotitilaansa, mutta senkin hän menetti rauhanneuvotteluissa. Simo sai mitaleja ja hänet tunnetaan yhtenä suurimmista suomalaisista sotasankareista.
Kirjoittanut: Silakat -tiimi 18 E 

 

 

 

 

 

 

Tiimien muodostamisen ihanuus ja kamaluus

Opetiimin yksi tärkeimmistä suunnitteluvaiheen tehtävistä on tiimien muodostaminen. Ylöjärven lukion tiimijaksolla opiskelijat on perinteisesti jaettu tiimeihin ohjausryhmittäin, niin tänäkin vuonna. Opiskelijoita on ensimmäisellä vuosikurssilla 145 ja heistä on muodostettu viisi ohjausryhmää. Määrään sisältyvät myös Y-linjalaiset, jotka erotetaan omaksi ryhmäkseen vasta tiimijakson jälkeen. Jokaisen ohjausryhmän sisällä on viisi tiimiä, joten tiimin koko on keskimäärin 6 opiskelijaa.

Olemme halunneet muodostaa tiimit ohjausryhmien sisältä siksi, että luokattomassa lukiossa ryhmänohjausryhmän rooli jää helposti aika vähäiseksi. Kun nuoret tutustuvat toisiinsa seitsemän viikkoa kestävän jakson aikana väkisinkin aika hyvin, muodostuu ryhmänohjausryhmään ja koko vuosikurssiinkin tiimijakson aikana parhaimmillaan koko lukioajan kestävä vanhanajan luokkahenki. Ennen tiimijakson tuloa lukioomme opiskelijoiden vuosikurssin sisäinen me-henki alkoi kasvaa oikeastaan vasta vanhojentanssien harjoituksissa kakkosella. Nyt tiimijakso tuo tuota yhteishenkeä opiskelijoiden keskuuteen jo ykkösellä.

Tiimien muodostamisessa voi käyttää erilaisia keinoja. Me muodostimme tiimit käyttäen apunamme Belbinin tiimiroolitestiä. Käytimme Jyväskylän ammattikorkeakoulussa suomennettua ja sähköiseen muotoon siirrettyä testipohjaa. Muokkasimme sitä vielä hieman, lähinnä siten, että vastausvaihtoehdot soveltuisivat vastaamaan paremmin lukioikäisen nuoren kohtaamia tilanteita. Otimme tiimien jakamisessa huomioon kolme eniten pisteitä saanutta roolia.

Toiset muodostavat tiimit excelissä, toisten mielestä on mukavampi askarrella!

On tärkeää, että tiimit koostuvat erilaisista jäsenistä. On myös yhtä tärkeätä, että tiimien sisällä ei olisi jo valmiina kovin vahvoja ystävyyssuhteita. Jokainen ensimmäisen vuosikurssin opiskelija käy ensimmäisen jakson aikana opinto-ohjaajan kanssa ohjauskeskustelun, jossa käsitellään myös kaverisuhteita.

Myös ryhmänohjaajat olivat ehtineet tutustumaan omaan ryhmäänsä jo jonkun verran ja heidän kauttaan saimme arvokasta tietoa ryhmien sisällä vallitsevista sosiaalisista suhteista. Tänä vuonna viidestä tiimiopettajista kaksi toimii myös oman tiimiryhmänsä ryhmänohjaajana. Olisi aika ideaali tilanne, jos kaikki tiimiopet toimisivat oman ryhmänsä ryhmänohjaajina, tiimijakson aikana kun tutustuu nuoriin ihan älyttömän hyvin.

Kun lisäksi pitää ottaa huomioon opiskelijoiden tulokoulut, tulokeskiarvot sekä opiskelijoiden mahdolliset erityistarpeet, on paletti melkoinen!

Loppujen lopuksi on tiimien jakaminen aina aikamoista arpapeliä! Koskaan ei voi etukäteen varmaksi tietää, miten ihmiset tulevat toimeen keskenään ja miten eri persoonat reagoivat toisiinsa. Työelämässä ei useinkaan voi valita, kenen kanssa tekee töitä – tiimijakso on hyvää harjoitusta myös sitä silmällä pitäen.

Tiimiopen tehtävä on toimia tiimien ohjaajana ja saada opiskelijat huomaamaan, miten oma toiminta vaikuttaa koko tiimin toimintaan. Siinä palautekeskustelut ovat hyvä väline. Haastavassa tilanteessa on tärkeää, että palautekeskustelussa saadaan luotua kiireetön ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa ketään ei pelota sanoa mielipidettään suoraan.

Ymmärrettävistä syistä opiskelijoita mietityttää tietenkin ennen tiimijakson alkua monta asiaa: kenen kanssa mahdan joutua samaan tiimiin, miten jaksan saman porukan kanssa koko jakson ajan, mitä jos joku ei tee mitään ja minä joudun tekemään kaiken. Nämä kysymykset ovat ihan luonnollisia kenelle tahansa, joka joutuu tekemään yhteistyötä vieraiden ihmisten kanssa. Siksi onkin erityisen tärkeätä, että opiskelijat tietävät jo etukäteen mahdollisimman hyvin, miten ja miksi tiimit jaetaan niin kuin ne jaetaan.

 

Mitä?! Tiimijakso tulee taas!

Syksyinen sade täyttää taivaan, valo vähenee ja aamut tuntuvat toinen toistaan kylmemmiltä. Voisi kuvitella, että masentaisi ja motivaatio olisi hukassa – mutta mitä vielä! Ahkerat opettajat ovat jalat kaasupolkimilla valmiina starttaamaan tiimijakson jälleen kerran. Tänä syksynä vedetään vähintään yhtä kovaa ja korkealta kuin edellisinä vuosina, siitä pitää huolen upea opetiimi. Tiimijakso on vakiinnuttanut paikkansa Ylöjärven lukiossa, sillä jakso on järjestetty ensimmäisen vuoden opiskelijoille jo vuodesta 2014.

Tänä vuonna mukana olevat oppiaineet ja kurssit tulevat olemaan samat kuin viime syksynä: BI1, KE1, RU1, ÄI1, OPO1 ja TO2. Opetiimiinkin tulee vain yhden henkilön muutos, vaikka alkuperäisenä ajatuksena on ollut että aineet ja opettajat vaihtuisivat joka kerta. Säilyttämällä aineet ja opettajat samoina pystymme paremmin kehittämään aineyhdistelmiä ja koko jaksoa toimivammaksi sen sijaan, että aloittaisimme aina alusta. Kokemuksesta osaamme nyt sanoa mikä toimii ja mikä ei, millaiset tehtävät onnistuvat, kuinka paljon mihinkin vaaditaan aikaa, mitä teemoja on helppo yhdistää, kuinka tiimit saadaan toimimaan jne. Uskomme myös, että viime vuonna älyttömiin mittoihin venynyt työaika saisi näin takaisin inhimillisiä piirteitä.

Näin aloituspöhinässä palatkaamme vielä hetkeksi vuosi sitten kerättyyn tiimijaksopalautteeseen, jonka julkaiseminen hukkui muiden kiireiden alle ja lopulta unohtui kokonaan. Opiskelijat vastasivat palautteeseen kaksi viikkoa jakson loppumisen jälkeen, pölyn hieman jo laskeuduttua. Saimme yhteensä 125 vastausta. Yhteenveto palautteesta löytyy linkin takaa ja yhteenvedon yhteenveto alta.

Tiimijaksoon oltiin kokonaisuudessaan hyvinkin tyytyväisiä, sillä saimme keskiarvoksi kouluarvosanan 8,3. Opiskelijat olivat tyytyväisiä erityisesti tiimijakson ryhmähenkeen, uusiin kavereihin, erilaiseen tapaan opiskella, omatoimisuuteen, tiimiopettajiin ja yhdessä tekemiseen. Myös omaan henkilökohtaiseen työpanokseen oltiin verrattain tyytyväsiä keskiarvon ollessa 8,5.

Sieppaa2

Tiimijakso16, kiitos vielä kerran!

Kehitysehdotuksina saimme mm. kehotuksen vähentää tehtävien määrää ja lisätä opettajajohtoisia pajoja. Osa toivoi enemmän yksilötehtäviä, osa vähemmän. Joidenkin mielestä tiimijakso voisi kestää jopa kahden jakson ajan, mikä on ihan ymmärrettävää, sillä tiimien toiminta parantui silmin nähden jakson loppua kohden.

Yli 90 prosenttia vastanneista koki, että tiimijakso paransi kouluviihtyvyyttä. Lähes kaikki myös saivat tiimijaksolla uusia kavereita. Tiimijakoon, tiimien toimivuuteen ja ryhmäytymiseen käytimme viime vuonna paljon aikaa, mikä selvästi kannatti, sillä lähes 90 prosenttia koki, että oman tiimin yhteistyö sujui hyvin tai erinomaisesti. Omien tiimityötaitojen koettiin kehittyneen ja uusia asioita opittiin myös itsestä. Tiimityötaidoista kehittyivät erityisesti töiden aikataulutus, oman mielipiteen esittäminen, muiden kuunteleminen ja rakentavasti keskusteleminen. Omista vahvuuksista löytyivät (jopa yllättäen) esimerkiksi luovuus, ideointikyky, vastuunotto ja johtamiskyky.

Kurssien ainesisällöt opittiin pääsääntöisesti hyvin. Lähes 70 prosenttia oppi asiat hyvin tai erinomaisesti, mutta noin kolmasosa koki että oppimisessa oli puutteita. Opiskelijat ovat itse usein hyvin kriittisiä oman oppimisensa suhteen ja sen vuoksi aiommekin tänä vuonna panostaa opettamisen lisäksi oppimisen näkyväksi tekemiseen. Mahtavaa oli, että lähes kaikilla tietotekniset taidot parantuivat vähintään hieman, 22 prosentilla jopa merkittävästi. TO2:sen eli tutkiva oppiminen teknologialla -kurssin mukana olo on siis selkeästi perusteltua. Hyvät tietotekniset taidot helpottavat sekä opiskelijoiden että opettajien työtä lukio-opintojen jatkuessa.

Tiimijakso17 käynnistyy 2.10 alkavalla 24h-leirillä, kuten joka vuosi ennenkin. Siitä eteenpäin, yhteensä seitsemän viikkoa, tulee olemaan eriasteista ja erimuotoista tiimityöskentelyä. Yhtenä käytännön muutoksena mainittakoon, että tänä vuonna kaikki tiimiluokat sijaitsevat samassa kerroksessa ja samalla käytävällä. Kouluumme tulee siis muodostumaan tiimisiipi! Muistutuksena vielä, että kaikille avoin avoimien ovien ilta tulee olemaan 23.11. klo 17-19. Tervetuloa! 

 

Sieppaa

Viime vuoden opiskelijat lähtisivät tiimijaksolle toistamiseen.

#kemiaakaikkialla

Siitä se ajatus sitten lähti. Tiimijakson kemian opettajana asetin lukion kemian 1. kurssin, Kemiaa kaikkialla, erääksi tavoitteeksi tehdä arkipäivän kemia näkyvämmäksi opiskelijoille. Niinpä yhdessä opetiimin kanssa ideoiden päädyttiin opiskelijalle matalan kynnyksen palveluun: Instagramiin. Jokainen tiimi loi oman IG-tilinsä heti ensimmäisenä tiimijakson päivänä, jonne jokaisella tiimiläisellä oli mahdollisuus postata aiheeseen liittyviä, tai joskus aiheen vierestäkin, kuvia tiimijakson matkan varrelta. Kemiaan liittyviä kuvia postattiin #kemiaakaikkialla-kuvatekstein, ruotsia sisältäviä kuvia #ruotsiakaikkialla-kuvatekstein ja opiskelijat päätyivät luomaan ihan oma-alotteisesti hashtagit #bilsaakaikkialla, #opoakaikkialla sekä #äikkääkaikkialla. Bra jobbat!

Myös opetiimin vaiheita voi seurata Instagramissa #opetiimi.

nimetön.png

#kemiaakaikkialla-julkaisuja jo yli 200, mahtavaa. Tässä parhaita paloja jakson varrelta.

Tieto- ja viestintäteknologisia taitoja (TO02) kehitettiin laajasti tiimijakson aikana eri oppiaineisisällöissä. Esimerkiksi kemiassa luotiin Libre Office Calcilla diagrammeja seoksen massaprosenttisesta koostumuksesta, tutkittiin Molview-molekyylimallinnus-ohjelmalla molekyylien poolisuutta tai kirjattiin laboratorion työturvallisuusohjeita Padlet-seinälle. Opiskelijat antoivat oppiaineista näyttöjä pajojen ja tehtävien (yksilö-, tiimi-, viikkotehtävät) lisäksi erilaisilla testeillä. Testejä tehtiin kynällä ja paperilla, kahootissa sekä sähköinen abittikoe.

tvt-ristinolla

Opiskelijat täyttivät TVT-ristinollaa tiimijakson edetessä. Nollalla merkittiin tavoitetaso ja ristillä minne tasolle (1-5) päästiin. TVT-taitoja oli oppiaineista yhteensä noin 100.

Viikoittaisissa työpajoissa opiskelijat saivat lähiopetusta eri oppiaineissa. Kemian pajakerroissa keskityttiin kokeellisuuteen sekä opiskelijoiden toivomuksesta opejohtoiseen opetukseen. ­­­­Opettajalle haasteellisinta oli pajojen suunnittelu: halu oli teettää oppimista tukevia kokeita, mutta tarve oli myös opettajajohtoiselle opetukselle. Alkujaksosta tarvitsikin muuttaa lennosta kemian pajasuunnitelmaa ja turvautua aiempia asioita kertaavaan opettajajohtoiseen oppituntiin kokeellisten töiden tai uuden asian sijaan. Palautteesta päätellen se toimi.

laavalamppu

#speelan poolisuustutkimuksia laavalampputyössä

Erityisesti kvanttimekaanisen atomimallin ja molekyylien poolisuuden ymmärtäminen vaati toistoja sekä opetuksellisesti että tehtävien teossa. Muutoin uuden OPS:n kemian kurssi sopi hyvin tiimijaksolle, koska sisällöissä on väljyyttä ja opiskelija pystyi rakentaa asiasisällöistä kokonaiskuvaa vanhan yläkoulussa opitun asian päälle.

unnamed

Eri oppiaineet yhdistyivät luovasti viikkotehtävissä. Tässä Rakettiryhmä esittelemässä posteriaan kemiallisista sidoksista, elämän molekyyleistä, solusta ja DNA:sta Sidoksissa sinuun -tiimiviikolla.

Kokeellisuus  ja tutkimuksellisuus jäävät ”tavallisilla” kemian kursseilla helposti asiasisällön jalkoihin ryhmäkokojen ollessa suuria. Tiimijaksolla opiskelijat pääsivät tutkimaan muun muassa aineiden poolisuutta laavalampun muodossa, tutustumaan pinaatin kromatografiaan erotusmenetelmänä sekä tutkimaan osmoosia kananmunassa.

kromatografia

Pinaatin väriaineiden kromatografiaa. #speela

Kananmunan osmoositutkimuksen, munaselfien, opiskelijat toteuttivat omin välinein kotona tai koulussa. Jokainen opiskelija kirjoitti tutkimuksestaan työselostuksen ja liitti siihen munaselfien varmistukseksi siitä, että kokeellinen työosuus oli itse suoritettu. Opettajasta oli ilahduttavaa saada tiimijakson viimeisenä lauantai-iltana whatsapp-viestillä jo palautetusta työselostuksesta unohtunut munaselfie-kuva. 🙂

Tie on ollut pitkä ja antoisa, ajoittain mutkikaskin, mutta mikä tärkeintä, yhdessä on matkaa tehty. Aina ei ole tärkeintä se määränpää, vaan se koko matka ja seura. Kiitos hienosti heittäytyvät #tiimijakso16:n opiskelijat, rakas #opetiimi + oma tiimivalmentajamme Sanna! ❤

 

 

 

Tiimijakson evoluutio

Yhtenä tiimioppimisen pedagogisena haasteena on ollut sopivan tehtävämäärän mitoittaminen annetulle ajanjaksolle. Saimme jakson puolivälissä opiskelijoilta ihan aiheellista palautetta siitä, että työmäärä oli ajoittain liian suuri. Tiimijaksolla työtä tehdään yhdessä muiden kanssa, jolloin osan ajasta vie väkisinkin asioista sopiminen ja tehtävien jakaminen. On haastavaa saada asioita tehtyä tehokkaasti ja samalla huomioitua että kaikki tiimissä tekevät osansa. Toki lukio-opintoihin liittyy aina kotona tehtävän työn osuus, niin myös tiimijaksolla. Ei ole ollut tarkoituskaan, että kaikkea tehtäisiin koulussa. Otimme kuitenkin palautteen huomioon ja  viikkoja suunnitellessamme kiinnitimme enemmän huomiota tehtävien vaativan ajan määrään sekä sähköisen oppimisympäristön ulkoasun selkeyteen. Muutimme lennosta myös viikon lukujärjestystä. Parasta tiimijaksolla onkin ollut se, että pystymme koko ajan kehittämään sekä itseämme että koko tiimijaksosysteemiä!

reppuennen

Kieltämättä aika sekavalta vaikuttaa…

reppujalkeen

…mutta nyt näyttää hyvältä!

vikalukkari

Nyyh… Viimeistä viedään! Tässä viimeisen viikon lukujärjestys.

Tiimijakson kokeman evoluution lisäksi evoluutio on myös yksi biologian ykköskurssin keskeisimmistä sisällöistä. Evoluutiota opiskelimme kahden viikon ajan Rakkaudesta lajiin -teeman alla. Ensimmäisellä viikolla tulivat selviksi evoluution keskeiset käsitteet muuntelusta pullonkaulailmiöön. Käsitteitä hyödynnettiin viikkotehtävässä, jossa tuli ideoida tulevaisuuden ihminen, Homo futurensis. Korkealentoiset ajatukset saivat tukea luonnonvalinnasta ja nykyihmisen evoluutiosta. Tulevaisuuden ihmisellä some saattaa yhä olla käytössä, korvaan on kasvanut puhelintasku, kämmeneen lisäsormi ja puhekyky on kadonnut. Toisaalta evoluutio ja merenpinnan nousu ilmastonmuutoksen myötä ovat voineet johtaa ihmiskunnan mereen. Kidukset, räpyläraajat ja suomut tuovat tällöin paremman kelpoisuuden. On myös mahdollista, että ydinsodan myötä saapuu ydintalvi ja karvoitus lisääntyy. Ravintona saattaa olla yksinomaan kasvit tai futuristiset ravintopillerit.

futurensis

16B:n näkemyksiä ihmisistä tulevaisuudessa.

Toisella viikolla elämä syntyi ja kehittyi ja opiskelijatkin hahmottivat että me ihmiset olemme tulleet tänne ihan vasta. Mikäli elämän historia tiivistettäisiin 24 tuntiin, olisimme ilmestyneet maapallolle vasta 1 min 17 sekuntia ennen vuorokauden vaihtumista! Paljon olemme silti saaneet aikaan, onhan tiimijaksokin tästä jo osoituksena (heh heh). Viikkotehtävässä tiimit kirjoittivat novellin, johon elämän kehitys tuli tavalla tai toisella tuoda mukaan. Novelliin tuli sisältyä myös ruotsin kieltä, kasvutarina, veden kemialliset ominaisuudet sekä ilmakehän kerrokset. Helppoa eikö totta?

novelli

Osa novelleista sai onnistuneen sisällön lisäksi kauniit kannet! Kuvassa Atomien novelli.

Biologian ykköskurssi on ollut erityisen helppo toteuttaa tiimiopiskeluna, sillä kurssin sisällön voi kätevästi jakaa muutamaan laajempaan kokonaisuuteen. Tällä tiimijaksolla kokonaisuudet olivat elämän tunnuspiirteet ja edellytykset, eliökunnan luokittelu, solu ja DNA, evoluutio sekä lisääntyminen. Biologian opettajan näkökulmasta sisältö tuli käsiteltyä jopa perusteellisemmin kuin perinteisellä kurssilla ja myös opiskelijoilta saatu palaute tukee tätä käsitystä. Kurssin aiheet eivät ole vaikeita vaan suurimmalta osin tuttuja jo yläkoulusta. Arvioinnin pohjana toimivat palautetut tiimi- ja yksilötehtävät, viiikkotehtävät sekä muutamat välitestit. Osaamistaan on voinut osoittaa myös joka viikkoisissa pajoissa. Toivottavasti mahdollisimman monelle syttyi kipinä jatkaa biologian opintoja vielä pakollisten kurssien jälkeenkin! Opettajan olo on ainakin haikea, tämän porukan kanssa olisi voinut jatkaa vielä pitkään.

solumalli

Tiimijaksolla yksi biologian tiimitehtävistä oli tehdä 3D-malli solusta. Tässä eläinsolu AutistiAlieneiden mallintamana. Tunnistatko soluelimet?

Tiimijakso on loppumaisillaan mutta blogipostauksia tiimijakson anatomiasta on tulossa vielä jatkossakin. Maanantaina 28.11. klo 17 tiimijaksolaiset esittelevät avoimien ovien illassa tiimiopiskeluaan ja viikkotuotoksiaan. Kaikki kiinnostuneet pääsevät kuulemaan, näkemään ja kysymään, miten meillä tämä jakso oikein on sujunut. Vastaus on kylläkin helppo: LOISTAVASTI! Tervetuloa mukaan!

opet

Tiimiopettajien rentoutumishetki työpäivän jälkeen. Jussi lukee ja muut kuuntelevat vakavina.

Sidoksissa sinuun, sidoksissa tiimijaksoon

Terveisiä tiimijaksolta: hengissä ollaan pienestä hiljaiselosta huolimatta. 😉

Sidoksissa sinuun – teema sovittiin jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa 2 viikkoa kestäväksi monipuolisen teemansa vuoksi.  Ensimmäinen viikko taputeltiin tänään ja nyt pohjatietojen ollessa hallussa sitoudutaan jo seuraavaan.

Ensimmäisellä viikolla tehtiin runsaasti yksilö- ja tiimitehtäviä, mutta mahtui viikkoon myös normaalista tiimijakson viikosta poikkeavaa ohjelmaakin.

Tiistaina heräteltiin luovuutta syysloman jäljiltä Ideman Maria Haapaniemen sekä oman ”team coachimme” Sanna Leinosen luotsaamassa tiimivalmennushaastepäivässä. Päivä ruokki luovuuden lisäksi tiimien ryhmäytymistä ja innovatiivisuutta. Opettajat saivat rohkeutta luottaa prosessiin – matka on tärkeämpää kuin itse määränpää! Opettajan siirtyminen ylhäältä käsin toimivasta ohjaajasta tiimivalmentajaksi vaatii harjoittelua, mutta se kannattaa.

Luota prosessiin – matka on tärkeämpi kuin itse määränpää.

Torstain ohjelmanumerona oli matka isolle kirkolle, till den stora Helsingfors.  Helsingissä vierailukohteinamme olivat pääkaupunkiseudun yliopistot koe Kampus -tapahtumassa sekä luonnontieteellinen museo. Päivän ohjelmaan orientoiduttiin alkuviikosta muun muassa Helsinki-tiimitehtävien suunnittelulla ja vierailukohteista koostetuilla Kahoot-visoilla. Helsinki-päivästä lisää tuonnempana opiskelijoiden kynästä.

file-1

Matka isolle kirkolle voi alkaa.

img_0935

Nykyisiä ja esihistoriallisia lajeja på Naturhistoriska central museet.

Helsinki-päivän jälkeinen perjantai aloitettiin tutkimuksellisesta näkökulmasta. Oulun yliopiston ekologian yksikön tutkija ja jatko-opiskelija Karoliina Huusko oli kertomassa biologin työstä ja tieteellisen tutkimuksen teon ominaispiirteistä. Karoliina kertoi myös hänen omasta väitöskirjaan tähtäävästä tutkimuksestaan mykoritsasienten parissa. Opimme esimerkiksi, että kasvit ovat riippuvaisia sienijuurista mutta myös sienijuuret kasveista. Ja että tulosten jälkeen tapahtuva hypoteesien hylkääminen ei tarkoita tutkimuksen epäonnistumista. Kiitos mielenkiintoisesta luennosta!

img_0967-1

Karoliinan mielestä tutkijan työn parhaita puolia on liikkuminen luonnossa ja luonnon yllätyksellisyys.

Vierailijaluennon jälkeen tutkimuksellisuutta jatkettiin biologian ja kemian labrassa. Aiheena oli sidoksellisuusteeman mukaisesti murhamysteeri, jota selvitettiin eristämällä DNA:ta syljestä sekä verijälkitutkimuksella. Verijälkitutkimuksessa mieleen palautuivat edellisen viikon kemian teemat: kvanttimekaaninen atomimalli sekä virittyminen kemiluminesenssin muodossa. Labrojen jälkeen opiskelijat harjoittelivat työselostuksen kirjoittamista.

bilsapaja.jpg

Tutkijat murhaajan jäljillä. Kuvassa 16D.

img_0970-1

Ammattilaiset- tiimi murhamysteerin verijälkiä tutkimassa. Mutta kuka onkaan syyllinen? Siitä otetaan selvää DNA:ta eristämällä.

Kuinka paljon mahtuu 24 tuntiin?

Kun aloimme suunnitella vuoden 2016 tiimijakson aloittavaa, vuorokauden mittaista 24H-leiriä, pohdimme tarkasti, mitkä olisivat leirin tavoitteet. Tavoitteita oli yhteensä viisi. Tutustuminen ja ryhmäytyminen olivat luonnollisesti ohjelmassa, samoin tiedon jakaminen. Erityisen tärkeäksi tavoitteeksi asetimme sen, että leirin aikana opiskelijat voisivat asennoitua alkavaan tiimijaksoon niin, että he suhtautuisivat edessä olevaan avoimesti ja positiivisesti. Positiivisen asennoitumisen oletimme onnistuvan parhaiten siten, että tarjoamme opiskelijoille aidon mahdollisuuden kotoutumiseen. Miten tutustuminen, ryhmäytyminen, tiedon jakaminen, tiimijaksoon asennoituminen ja kotoutuminen sitten näkyivät leirillä?

img_20161003_122624

Kielen huolto poltto pallo perehdytti opiskelijoita äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen saloihin.

Leiri alkoi maanantaiaamuna 3. lokakuuta kello 10 ja loppui 24 tuntia myöhemmin. Vuorokauden aikana ehti tapahtua paljon: orientoiva luento auditoriossa, lisää orientaatiota tiimiluokissa, tiimiopen esittäytymistä ja tiimiopeen tutustumista, tiimeihin jakautumista ja tutustumisleikkejä, tiimien nimien keksimistä, valokuvaamista, leikkisiä oppiainepajoja (esimerkiksi kielen huolto poltto palloa [sic] ja puolijoukkueteltan pystyttämistä), tutoreiden leikillisiä pajoja, majoittumista, saunomista, iltasadun kuuntelemista, tuutulaulua, nukkumista, valvomista, heräämistä, nukahtamista ja erilaisten some-tilien luomista auringon jo noustua!

maria

Idema Oy:n Maria Haapaniemi avasi 24h-leirin tuomalla terveisiä yrityselämästä: Oppiminen on tärkein tulevaisuuden metataito. 

img_20161003_232044

Iltasadun lukija tarkkailee tuimana keskusradiokopin tuutulaulajia.

Tekemistä oli paljon, mutta pääpainopiste oli kuitenkin vapaamuotoisella hauskanpidolla, jolle olimme varanneet paljon aikaa. Leirin jälkeen kerätyistä palautteista voi päätellä, että suosituimpia ohjelmanumeroita olivat vapaa-aika, ilta ja yö. Kiitosta, ja kritiikkiäkin, saivat toki muutkin leirin ohjelmanumerot, mutta leirin pölyjen jo laskeuduttua on todettava, että sopiva tiedon ja hauskuutta aiheuttavan vapauden suhde takasi leirin onnistumisen. Keskiviikkoaamuna tiimijakson ensimmäisiin tehtäviin kävikin käsiksi suuri joukko innostuneita ja iloisia opiskelijoita, jotka olivat valmiita tositoimiin!

kottbullar

Tiimit testasivat kemistin taitojaan kemiapajassa. Kuvassa köttbullar-tiimi.

halonhakkuuta

Eräilemään pääsee myös koulun nurmikolla! Rohkeimmat nukkuivat yön teltoissa.