Opiskelijan näkökulma tiimijaksoon

Kun nuoret ensimmäisessä jaksossa vasta hämmentyneinä opettelivat lukion toimintaa, joukko opettajia kaikessa hiljaisuudessaan valmisteli jo toista jaksoa. Toinen jakso tulisi nimittäin olemaan unohtumaton – jo toista kertaa Ylöjärven lukiossa järjestettävä tiimijakso.

 Ryhmähengen löytämistä

Lukiotaipaleemme ensimmäisen koeviikon jälkeen meidät lähetettiin 24 tuntia kestävälle leirille kouluun. Jokainen jakson tiimiope sai ”oman luokan” huolehdittavakseen, ja leirin alussa oma tiimiope kertoi tiimijaot. Jokaisen oli aiemmin täytynyt tehdä persoonallisuustesti, jonka pohjalta tiimit jaettiin. Käsittääkseni jokaiseen tiimiin oli tarkoitus tulla mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Se, kuinka toimivaa tämä jaottelu oli, oli hyvin yksilöllistä.

24h-leirillä toiminta painottui rastien kiertämiseen. Rasteilla teimme erilaisia ryhmäytymisharjoituksia, kuten paineensietokyvyn testausta ja leikkejä, tiimin kanssa. Toisilla tiimityöskentelyn taito löytyi nopeasti, toisilla sitä ei koko jakson aikana löytynyt välttämättä ollenkaan. Rastien tuotoksista jokainen tiimi askarteli oman posterin, johon tuli myös tiimille keksitty nimi.

tiimijakso2

24h-leirillä jokainen tiimi valmisti itsestään oman posterin.

Onneksi kuitenkaan koko leiri ei ollut kouluasioiden parissa työskentelyä, vaan myös hauskanpitoa. ”Oli hauskaa ja mukavaa tekemistä kavereiden kanssa. Tutustuin uusin ihmisiin ja valvoin koko yön”, kertoo anonyymi ykkösluokkalainen. Kovan työn tulos näkyi aamulla sekä tuotoksista että tuottajista. Opiskelijat olivat väsyneitä puurtamisesta (tai mahdollisesti pieneksi jääneiden yöunien jäljiltä) ja tuotokset olivat hienoja. Leiri kuitenkin jakoi myös mielipiteitä. Johtoporras-tiimistä Annu kertoo ajatuksiaan leiristä: ”Aktiviteetteja oli liikaa, ja ne olivat vähän liian lapsellisia. Toisekseen meillä oli liian vähän vapaa-aikaa ja menoamme rajoitettiin tapaan, jolla olisimme olleet päiväkoti-ikäisiä.”

 Arjen kulku kiireistä

Tiimijakso kulki pääosittain viikko kerrallaan. Joka viikko tiimeille annettiin tehtävät, joiden piti olla perjantaina valmiit, sekä suurempi viikkotehtävä, jossa hyödynnettiin monta ainetta kerralla. Viikkotehtävän aiheita olivat muiden muassa lehti, mielenterveyskampanja, opetustuokio sekä sanomalehdestä ja liisteristä askarreltu biodiversiteettipallo. Tehtävien määrää kommentoi Sanni Mandariinit-tiimistä: ”Tehtäviä ei pitäisi olla yhtään enempää. Annetut tehtävät ehtii juuri ja juuri tehdä viikossa valmiiksi.”

Maanantaiaamuisin pidettiin yksilö- ja ryhmätestit, jotta tiimiopet saivat oppimisestamme lisää tietoa koeviikon puuttumisen vuoksi. Päätimme myös viikon tiimiliiderin, joka toimi niin sanottuna johtajana viikon kerrallaan. Perjantai oli viikkotehtävän esittelypäivä. Tiimit esittelivät aikaansaannoksensa koko ryhmälle ja arvioivat toistensa tuotoksia. Samana päivänä saimme myös selville seuraavan viikon ennakkotehtävät.

Viikon aikana piti huolehtia, että jotkut tiimiläisistä menevät oppimispajoihin, joissa kerrottiin aina tarkemmin viikon aiheesta jonkin aineen kannalta. Jakson aikana oli myös vierailijoita ja vierailuja, joihin piti muistaa ilmoittautua. Esimerkiksi yhtenä päivänä menimme yhdessä katsomaan elokuvan Inside Out, mikä oli mukava virkistys arkeen. ”Elokuvissa käynti oli kivaa vaihtelua samanlaisiin päiviin. Vaihtelua tuli myös tehtävien tekoon, kun niitä piti tehdä elokuvan pohjalta”, kertoo Ruissämpylät-tiimin Aino.

Oli mukavaa, kun opettajat eivät tuntuneet asettavan kovia paineita oppimisen suhteen. Vaikka testit olivat joka viikko, ei ollut suuria paineita esimerkiksi koeviikkoa kohtaan. Opettajat myös tuntuivat välittävän opiskelijoista ja kävivät kyselemässä miten menee ja tarvitaanko apua.

tiimijakso1

Kuvispajoissa askarreltiin viikkotehtäviin liittyviä luomuksia.

Tiimien töiden tulosten laadut vaihtelivat. Toiset tiimit jaksoivat panostaa töihin kunnolla, toiset menivät sieltä mistä aita on matalin. Yleinen ongelma tiimeillä olikin ihmisten erilaisuus. Totta kai erilaisuus on yleensä rikkaus, mutta tässä tilanteessa se ei sitä koko aikaa ollut. Tiimissä yksi tai kaksi ihmistä saattoi tehdä koko tiimin tehtävät, koska muut eivät niitä tehneet. Ei voinut jättää tekemättäkään, koska se olisi vaikuttanut myös omaan arviointiin. Saattoi olla myös niin, että johonkin tiimiin oli sattunut todella hyvät kaverukset, jotka eivät tehneet oikein mitään eivätkä tutustuneet muihin lainkaan. Tällainen heikentää tiimihenkeä huomattavasti. Monella tiimihenki kuitenkin löytyi, jos ei heti alkuunsa, niin ainakin jakson loppupuolella. Tiimistä Pöllöt Ida kommentoi: ”Tiimihenkemme on hyvä. Keskustelu on sujuvaa ja kaikki kuuntelevat toisiaan suurimaksi osaksi. Tiimin kanssa on ollut kivaa ja olemme tutustuneet toisiimme.”

Opiskelun vaikeudet ja niiden helpottuminen

Alusta alkaen monen mielessä liikkui kysymys: miten opimme tarvittavat asiat? Tähän kysymykseen emme saaneet missään vaiheessa kunnollista vastausta, ja moni opiskelija kaipasikin lisäopetusta puolituntisten pajojen lisäksi. Esimerkiksi Hennalla Voittamattomat-tiimistä olisi ollut tarvetta lisäopetukselle: ”Varsinkin matikasta olisi voinut olla vähän enemmän tarkempaa opetusta. Moni asia jäi epäselväksi…” Opettajia oli myös hankala löytää, jos kysymyksiä heräsi. Silloin asiat jäivät epäselviksi, eikä tehtävien teko oikein sujunut. Kaikki asiat piti itse lukea kirjasta ja oppia. Joillekin opiskelijoille tämä tyyli on varsin hyödyllinen, mutta kaikki tietävät, että ihmisten oppimistavat vaihtelevat laidasta laitaan. Niin monen aineen itseopiskelu on kuitenkin fiksummallekin oppijalle niin pienessä ajassa hankalaa. Jokainen ei kuitenkaan tätä mieltä ollut: ”En kaipaa lisää opetusta ollenkaan. On kivaa, kun oli vähän rennompi jakso eikä tarvinnut koko aikaa kuunnella opetusta”, kommentoi Elmo tiimistä Johtoporras.

tiimijakso3

Suuri osa opiskelusta tehtiin tiimeissä läppäreiden parissa (käytössä esim. Moodle, O365, OneNote).

Itseäni, ja montaa muuta huomaamaani opiskelijaa, harmitti erityisesti maanantain testeihin annetun valmistautumisajan pienuus. Koko seuraavan viikon asiat piti harjoitella kahdessa päivässä. Tämä kaksi päivää kuitenkin on viikonloppu; ainoa aika, kun opiskelijat saisivat olla rauhassa viikon stressaavilta tehtäviltä. Jos maanantain testeissä oikeasti halusi pärjätä, oli opiskeltava kunnolla viikonloppuna.

Saimme kirjoittaa opettajille palautetta, ja jakson loppua kohden opettajat onneksi ottivatkin niistä kiinni! Matikan opetusta oli nyt saatavilla enemmän, ja testiaikataulut muuttuivat. On hienoa huomata, kuinka pystymme itse vaikuttamaan siihen, mikä tuntuu paremmalta.

 Mukava kokemus

Tämä pari kuukautta kestävä kokemus tuskin kuuluu elämiemme kauheimpiin hetkiin. Opettajat olivat mukavia, tutustuimme pakolla uusiin ihmisiin, opiskelu oli vapaata ja saimme päättää rytmin, tavat, aikataulut… Lukion ensimmäisen vuoden toinen jakso ei välttämättä opettanut meille biologiasta, matematiikasta, äidinkielestä, psykologiasta tai englannista niin paljoa kuin normaaleissa jaksoissa olisimme oppineet, mutta sen sijaan opimme paljon muuta.

Opimme työskentelemään paremmin ryhmissä, jakamaan työtä ja vastuuta tasapuolisesti. Saatoimme myös oppia itsestämme uusia puolia. Opimme uusia tiedonhaku- ja opiskelutapoja sekä kärsivällisyyttä.

Oli ilo kokeilla erilaista oppimista. Kuinka onnistunut tiimijakso siis oli? ”Ihan hyvin onnistunut. Tehtävänantoihin ja yleisiin ohjeisiin oltaisiin voitu panostaa enemmän”, kertoo Salli Johtoporras-tiimistä.

Sofia Alanen, 1. vuoden opiskelija

 

 

Matematiikka tiimijaksolla

Halusin päästä kokeilemaan, miten matematiikka sopii mukaan tiimijaksolle. Ensimmäinen mietinnän paikka oli, mikä matematiikan kurssi sopisi parhaiten ja miten lyhyt ja pitkä matematiikka huomioitaisiin. Geometria tuntui järkevimmältä valinnalta mm. sen vuoksi, että siinä on hyvin samanlaiset sisällöt sekä lyhyellä että pitkällä matematiikalla. Lisäksi geometria on käytännönläheistä ja siinä tarkastellaan paljon konkreettisia muotoja ja kappaleita, joita voisi tiimijaksolla ehtiä esim. kuvataiteeseen integroituna rakentamaan, ettei asioita vain pyöriteltäisi paperilla.

”Aluksi pelkäsin, että matematiikka jää kovin irralliseksi aineeksi tiimijaksolla, mutta pelko on osoittautunut turhaksi.”

Ennen tiimijaksoa mietin pitkään, otanko jonkun geometrian kirjan käyttöön. Päädyin kuitenkin lopulta tekemään materiaalit itse OneNote-muistiinpanoina opiskelijoille. Tähän tärkeimpinä vaikuttajina oli se, että tiimijaksolla etenemisjärjestys on erilainen kuin missään kirjassa ja pitkän ja lyhyen matematiikan lukijat ovat sekaisin tiimeissä. Lisäksi, kun teen tehtävät itse, minun on mahdollisuus paremmin huomioida viikon teemat myös matematiikan tehtävissä.

tehtävälista

Tiimijakson alussa opiskelijoille jaettiin matematiikan tehtävälista ja oppimispäiväkirja. Tässä on pala listasta kahden ensimmäisen viikon osalta. Kaikille opiskelijoille oli 12 yhteistä tehtävää ja pitkän matematiikan lukijoille oli kuusi lisätehtävä joka viikko.

Ensimmäisellä viikolla viikkotehtävänä olleeseen sarjakuvalaatikkoon sai hyvin yhdistettyä suorakulmaiseen särmiöön liittyvät asiat. Opiskelijat kertasivat ensin Pythagoraan lauseen käytön ja määrittivät mm. laatikon tilavuuden, kuinka paljon paperia tarvitsevat laatikon päällystämiseen ja kuinka pitkä on pisin sauva, joka mahtuu laatikkoon. Nämä tehtiin tiimitehtävänä. Lisäksi joka viikko opiskelijat saivat laskutehtäviä, jotka jokaisen piti laskea omaan vihkoonsa. Tehtävissä oli kaikille yhteiset tehtävät ja lisätehtävät pitkän matematiikan lukijoille. Opiskelijoita kannustettiin laskemaan yhdessä ja auttamaan toinen toisiaan. Osa tiimeistä laskikin yhdessä, mutta osa tiimeistä on kommentoinut, että koulussa tehdään yhdessä viikkotehtävää sekä tiimitehtäviä ja matematiikan tehtävät jäävät herkästi kotona tehtäviksi.

Matematiikasta pidettiin aluksi tiimiliideripajoja, joihin tuli yksi opiskelija joka tiimistä. Pajassa käytiin opettajajohtoisesti läpi viikon matematiikan asioita. Tiimiliiderin tehtävä oli pajan jälkeen opettaa asiat omalle tiimille. Lisäksi perjantaisin oli matikkapaja, johon kuka tahansa sai tulla kuuntelemaan seuraavan viikon asiaa. Geometria tuntui opiskelijoista melko vaikealta asialta ja tiimijakson puolen välin palautteessa opiskelijat toivoivat matematiikkapajoja lisää. Tämä palaute huomioiden laitoimme matematiikan oven viereen listan, josta tiimit saivat varata aikoja, milloin tulevat laskemaan tehtäviä matematiikan luokkaan ja opettaja auttaa ja selittää vaikeaksi koettuja asioita.

Ensimmäisen viikon suorakulmaisen särmiön tarkastelun jälkeen aiheena oli yhdenmuotoisuus ja mittakaava. Nämä sai luontevasti otettua mukaan myös viikkotehtävänä olleeseen lehteen. Lehdestä piti löytyä matematiikan pulmasivu sekä kuva, johon oli merkitty käytetty mittakaava.

Kolmannella viikolla käsiteltiin kolmioita ja monikulmioita. Silloin pitkän matematiikan lukijoille oli matematiikkapajoja heille uusista asioista, sini- ja kosinilauseesta. Kerran viikossa oli matematiikasta joko yksilö- tai tiimitestejä tai molempia. Tiimitehtävissä oli sen verran paljon tehtävää pienessä ajassa, että yksi opiskelija ei ennättänyt tehdä niitä koko tiimin puolesta, vaan hommia piti jakaa. Tiimitesteinä oli myös avoimia ongelmanratkaisutehtäviä. Tiimeille jaettiin esimerkiksi pallot ja heidän piti selvittää pallon tilavuus. Heidän piti kirjata ylös myös vaiheet, miten pääsivät tulokseen.

Viidennellä viikolla opiskelijat tekivät viikkotehtävänä sanomalehti-liisteripallon, jonka maalasivat kuvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Viikkotehtävän matematiikan osuudessa opiskelijoiden tuli mitata pallon ympärysmitta sekä piirtää päiväntasaaja, nollannen asteen pituuspiiri ja Ylöjärvi oikeaan kohtaan. Yksilötehtävänä opiskelijat saivat tutkia palloa myös GeoGebra-ohjelman avulla.

Alla esimerkkinä kyseisen viikon tiimitehtävä:

 tiimitehtävä

 

113

Ennen kuin Ylöjärven sijainti löytyi pallon pinnalta, piti laskea leveys- ja pituuspiireihin liittyviä laskuja. Tässä selvitetään pallon ympärysmittaa.

 

”Tiimijaksolla opiskelijoilla on itsellään ollut suuri vastuu oppimisestaan.”

Nyt on menossa kuudes viikko ja viikkotehtävänä olevasta tilataideteoksesta tulee löytyä kolme erilaista lieriötä ja kaksi kartiota, joista toisen tilavuus on yksi litra. Lisäksi opiskelijoiden on liitettävä osaksi taideteosta kaikkien kappaleiden tilavuuksien ja pinta-alojen laskeminen välivaiheineen.

025

Olen iloinen, että tiimijaksolla matematiikan on saanut osaksi käytännön tekemistä. Toivottavasti näin matematiikkaa kohtaan on joillakin opiskelijoilla herännyt uutta kiinnostusta. Opiskelijat ovat pyytäneet aktiivisesti apua tehtävien tekemiseen ja opettajalla on ollut aikaa auttaa. Mielestäni tiimijaksolla opiskelijat, jotka eivät itse pyydä apua, jäävät normaalia luokkaopetusta herkemmin ilman apua. Tiimijaksolla on tosin ollut hieno huomata, kuinka opiskelijat ovat osanneet käyttää oman tiimin sisällä toisen opiskelijan matematiikan vahvuuksia hyödyksi eikä aina tarvitakaan opettajaa viereen.

 

Minna Jokela

Ylöjärven lukion matemaattisten aineiden opettaja

 

 

 

 

Valokeilassa vuorovaikutustaidot – äidinkieli ja kirjallisuus olennainen osa tiimijaksoa

Seurasin tiimijaksoa tiiviisti jo viime lukuvuonna ja keskustelin siitä paljon kollegani kanssa. Tänä vuonna tuli minun vuoroni päästä käsiksi varsinaiseen toimintaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan äidinkielen integroimista muihin oppiaineisiin. Koin haasteen erittäin mielekkääksi, sillä äidinkieli ja kirjallisuus limittyy luontevasti toisiin aineisiin – esimerkiksi kirjoittamis- ja keskustelutaitoja voidaan harjoitella hyvin monenlaisia sisältöjä samalla käsitellen. Sen sijaan, että äidinkielestä puhutaan tiimijakson välineaineena, käytän itse mieluummin ilmaisua perusta-aine. Erityisesti vuorovaikutustaidot ovat pohja kaikelle oppimiselle. Parhaimmillaan äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu kehittää monipuolisesti sekä ajattelu- että ilmaisutaitoja, joista on hyötyä elämän kaikilla osa-alueilla.

CTIU-ZQWUAAADRZ

Tiimijaksolla vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja harjoitellaan viikoittain.

Tiimijaksolla vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja harjoitellaan viikoittain.

Tiimijakso auttaa opiskelijaa huomaamaan, että kaikki asiat liittyvät oikeassa elämässä toisiinsa ja hyvää kieltä tarvitaan myös muiden aineiden opiskelussa tai ylipäänsä muilla aloilla. Jokaiseen viikkotehtävään kuuluu tiedonhakua, yhteistä päätöksentekoa, keskustelua ja perjantain esittelytuokiota varten myös esiintymistaitojen harjoittelua. Opetussuunnitelman määrittelemät sisältöasiatkin tulevat kyllä perusteellisesti pureksittua: esimerkiksi tekstilajeja harjoitellaan sekä tunnistamaan että tuottamaan eri konteksteissa, samoin viestintäympäristöjä tarkastellaan ja pohditaan varsin monipuolisesti.

Erilaiset tekstilajit tulevat tutuiksi sekä lukemisen että oman kirjoittamisen kautta.

Erilaiset tekstilajit tulevat tutuiksi sekä lukemisen että oman kirjoittamisen kautta.

Suurin osa tiimijakson tehtävistä tehdään tiimeissä, mutta muutamia yksilötehtäviäkin opiskelijat tuottavat, esimerkiksi referaatin jokainen harjoittelee kirjoittamaan itse. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa yhdistellään muutenkin yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista: tiimin keskinäistä vuorovaikutusta vaaditaan runsaasti, mutta kukin saa harjoitella kielenhuoltotaitojaan omassa tahdissaan verkossa olevaa tehtäväpolkua edeten, samoin lukupäiväkirjaa kirjoitetaan kotiläksynä omien aikataulujen mukaan. Luettavakseen jokainen on etsinyt TOKI- tai PIKI-kirjastotietokannasta teoksen, joka tarkastelee kaunokirjallisuuden keinoin evoluutiota tai vaihtoehtoisesti ihmiselämää psykologisena kehityskertomuksena. Teoksista on tarkoitus keskustella viimeisellä viikolla myös elämyksellisissä lukupiireissä.

Vaikeinta tiimijaksossa on arvioida ennalta, kuinka paljon aikaa opiskelijoilta kuluu esimerkiksi yhteisen lehden koostamiseen, tieteellisen artikkelin referoimiseen tai opintotuokion suunnitteluun. Välillä viikkotehtävä on vienyt kaiken ajan ja yksilötehtävät ovat jääneet kotihommiksi. Lehtiviikolla taas tuntui, että opiskelijat saivat kaikki lehtijuttunsa yllättävän nopeasti valmiiksi. Me opettajat yritämme vuoroin ohjata opiskelijoita suunnittelemaan aikataulunsa huolellisemmin ja keskittymään tehtävien valmiiksi saattamiseen yleisen säheltämisen sijaan, vuoroin keventää heidän työtaakkaansa, jos edellisen viikon urakka onkin vienyt enemmän aikaa kuin etukäteen arvelimme. Myös asiantuntijavierailuihin ja koulun ulkopuolisiin kohteisiin matkaamiseen on haastavaa osata hyvissä ajoin järjestää parhaat mahdolliset aika- ja tilaratkaisut.

Tiimijaksolaisia vierailulla Ylöjärven Uutisissa.

Tiimijaksolaisia vierailulla Ylöjärven Uutisissa.

Perjantaisten viikkotehtäväesittelyjen jälkeen käydään aina arviointikeskustelut, joissa kukin tiimi sekä pohdiskee omaa suoriutumistaan että antaa tuotoksista palautetta oman luokan muille tiimeille. Joka viikko mietitään, missä onnistuttiin ja mitä parantamisen varaa tiimin työskentelytavoissa vielä on. Myös me opettajat pohdimme omaa toimintaamme: oliko viikon urakka sopivan suuruinen ja oppimiseen innostava, osasimmeko ohjata hermoilevia tiimejä tarvittaessa oikeaan suuntaan ja minkälaista palautetta tehtävistä on tullut. Esimerkiksi ennakkotesteille ollaan juuri kehittelemässä vaihtoehtoista toteutustapaa opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta. Tiimijakson suurin anti onkin tämä jatkuva omien opiskelu- tai ohjausstrategioiden tutkiskelu ja avoin keskustelu muiden kanssa siitä, miten mihinkin ongelmaan parhaiten voitaisiin löytää mielekkäitä ratkaisuja. Tällainen toimintatapa vaatii kaikilta paljon harjoittelua, mutta samalla se nostaa koulukulttuuria aivan uudelle tasolle.

Taru Kumara-Moisio

Ylöjärven lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

Muumit laaksossa?

9333945873_f3d4de2cee_n

Tiimijakson pari viimeistä viikkoa on kulunut mielenterveyden parissa. Ensin edettiin teemalla Kerro, kerro, kuvastin. Opiskelijat tekivät matkaa itsetuntemuksen kasvattamiseen myös kuvataiteen kautta: minävihkon avulla pohdittiin minuuden eri puolien ilmentämistä erilaisia tekniikoita hyväksi käyttäen. Viikkotehtävän avulla harjoiteltiin lehden toimittamista. Tiimit toteuttivat e-lehden, jonka pääteemana oli psyykkinen terveys ja hyvinvointi. Lehti sisälsi seitsemän erilaista tekstilajia, joista yksi oli biologiaan liittyvä artikkeli uuden, fiktiivisen eläinlajin makroevoluutiosta. Yksi teksti tehtiin englanniksi. Lisäksi lehdestä löytyi matematiikan pulmasivu. Opiskelijoiden suunnittelemat pulmat testattiin seuraavan maanantain matematiikan testissä. Pieni joukko opiskelijoita tutustui lehden tekemiseen myös Ylöjärven Uutisten toimituksessa.

lehti uutiset

Viime viikon teemana oli Muumit laaksossa. Viikkotehtävän eli mielenterveyskampanjan tuloksia on ensi viikolla nähtävillä Ylöjärven lukion Facebook-sivulla. Siellä olevista kampanjavideoista valitaan tykkäämisten perusteella yksi kampanja toteutettavaksi. Kampanjan kummiksi saimme opiskelijoiden hyvinvointia ja elämänhallintaa tukevan Nyyti ry:n. Opiskelijoita johdateltiin aiheeseen asiantuntijoiden avulla. Nuorisopsykiatrian osastonhoitaja Nina Nordlingin kanssa pohdittiin mitä voi tehdä, jos on huolissaan omasta tai läheisen mielenterveydestä. Terapeutti Päivi Niemen luento johdatteli mielenterveyden perustaan, itsetuntoon.

nina   päivi

Kuvataidepajassa saatiin ohjausta videotyökalun käyttöön. Biologian pajoissa perehdyttiin tällä viikolla mikroskooppien avulla kasvien rakenteeseen ja evoluutioon.

mikroskooppi   lisää

Tiimijakso alkaa nyt lähennellä puoliväliä. Monet tiimit ovat päässeet työskentelyssään hyvään vauhtiin. Lennokasta ideointia ja hyvää yhteistyötä on ilmassa, mutta useimmat tiimit käyvät läpi myös hankalia vaiheita. Ongelmat liittyvät mm. oikeudenmukaiseen työnjakoon, kommunikaatioon ja vastuunkantoon. Nämä hankalat vaiheet ovat kuitenkin tarpeellisia – ellei jopa välttämättömiä – tiimin kehittymisen kannalta. Mikäli näitä haasteita työstetään onnistuneesti, on mahdollista päästä työskentelyssä ihan uudelle tasolle. Helppoa se ei ole, mutta hankaluudet ja niiden selvittäminen kehittävät tärkeitä elämäntaitoja, joita tarvitaan monessa käänteessä tulevaisuudessa.

Satu Honkkila

Tiimijakso on täällä taas!

        mustatt                            peikot

Ylöjärven lukion historian toinen tiimijakso on polkaistu käyntiin. Opiskeltavina kursseina ovat ykköskurssit biologiasta, englannista, kuvataiteesta, opinto-ohjauksesta, psykologiasta ja äidinkielestä. Matematiikka on mukana geometrian kursseilla (sekä lyhyt että pitkä matematiikka). Peräti seitsemän kurssia on siis ohjelmistossa tällä kertaa.

Aloitus tapahtui  jo perinteeksi ykkösten keskuudessa muodostuneella 24h-leirillä. Tarkoituksena oli tälläkin kertaa ryhmäytyminen, joka vaatii aina aikaa ja yhdessä tekemistä. Leirillä työstettiin omat tiimijulisteet, joiden sisältöön johdattelivat iltapäivän työpajat. Niissä tiimit pohtivat asenteen merkitystä, antoivat tiimilleen nimen ja moton sekä työstivät viikottain vaihtuvan tiimiliiderin  tehtäviä.  Iltarasteilla viihdyttiin mm. pantomiimin ja  tiimiviestin parissa. Vapaa-ajalla tutorit vielä laulattivat halukkailla SingStaria.

              peliä    singstar

Nukkumisjärjestelyissä opiskelijoille tarjottiin valinnan varaa: hiljaisissa huoneissa tuli antaa unirauha ja valvomiseen varatuista luokista ei saanut kuulua melua muihin tiloihin. Tässä unipäiväkirjaa yhdestä luokasta:

uni

Ensimmäisen viikon teemana oli vaatimattomasti Big Bang. Ja mikä ettei, olihan tiimijakson varsinainen työskentelyn aloitusviikko. Nimi viittaa myös biologian kurssin aloitusteemaan. Ennen perehtymistä eri oppiaineiden teemoihin opiskelijat tutustuivat lukio-opiskelussa tarvittaviin tieto- ja viestintätekniikan välineisiin: jokainen loi itselleen tarvittaviin kursseihin oman OneNote-muistikirjan ja tiimit tekivät Office365-ympäristöön omat sivustonsa. Sivustoille talletetaan mm. kaikki tiimien tekemät sähköiset työt sekä pidetään tiimin työskentelystä päiväkirjaa. Kaikki ohjeet, tehtävät ja aikataulut opiskelijat löytävät tiimijakson omalta Moodle-sivulta, jonne myös palautetaan sähköiset tuotokset.

Tiimijaksolla on ideana kaataa oppiaineiden välisiä rajoja ja hyödyntää eri kurssien sisältöjä oivaltavalla tavalla. Tämä tapahtuu monella tavalla, mutta erityisesti ideaa kehitetään ns. viikkotehtävien avulla. Viikkotehtävissä tiimi työstää yhdessä melko laajasta ja haastavasta teemasta yhteisen tuotoksen. Ensimmäinen viikkotehtävä yhdisti biologiaa, englantia, kuvataidetta, äidinkieltä ja geometriaa. Tiimit pääsivät käyttämään luovuuttaan sarjakuvalaatikon suunnittelussa ja toteutuksessa. Laatikon eri sivuilla olevat sarjakuvat kertoivat elämän tunnusmerkeistä ja ihmisestä osana eliökuntaa. Töistä tuli todella hienoja!

   box2  box3  box

Erilaiset ainekohtaiset työpajat kuuluvat tiimijakson viikoittaiseen ohjelmaan. Toisinaan niihin osallistuvat kaikki vuorollaan, toisinaan taas vain yksi henkilö kustakin tiimistä. Myös oman tarpeen mukaan voi valita ohjelmaansa sen aineen työpajan, jossa itse kokee tarvitsevansa lisätukea. Tällä viikolla pajoissa opiskeltiin mm. kuvataiteessa tarvittavaa tekniikkaa, johdateltiin uuteen oppiaineeseen eli psykologiaan ja pohjustettiin tulevan viikon teemaa biologiassa.

Ensimmäisestä viikosta jäi itselleni innostunut olo. Opettajatiimin tekemä yhteistyö vie oman ajattelun ja luovuuden ihan uusiin ulottuvuuksiin! Ero yksin puurtamiseen on valtava. Syysloman jälkeen tiedossa on taas jotain aivan muuta!

Satu Honkkila

Opettajat tiimiytyvät – lähtölaskentaa tiimijaksoon

Sitten ITK-päivien olemme tämän vuoden tiimijaksoporukalla kokoontuneet pariin kertaan kouluttautumaan sekä tiimiytymään.

Olemme pohtineet opettajatiimimme yhteisiä arvoja, motiivejamme osallistua tiimioppimisjaksoon, toiveitamme, tavoitteitamme – ja pelkojamme. Olemme harjoitelleet avointa dialogia, miettineet vahvuuksiamme, omaa rooliamme tiimin jäsenenä ja luottoa toisiimme. Meillä on oma tunnuslause. Oma tsemppibiisi. Olimme yhdessä pienellä matkalla ja olemme välillä jakaneet fiiliksiämme pitkin kevättä ja kesää.

Mielestämme olemme nyt mainio porukka, joka on hyvää vauhtia hitsautumassa hyväksi tiimiksi. Tämän ja viime vuotisen kokemukseni valossa minusta tuntuu, että jonkinlainen yhteisen siteen – meidän oman jutun – luominen ja jatkuva sen vahvistaminen on edellytys sille, että tiimi saa heti luottavaisen ja hyvän lähdön. Opiskelijoiden tiimiytyminen on meidän tärkeimpiä tavoitteitamme, joten on välttämätöntä, että myös me tiimiydymme kunnolla. Helppoahan se ei todellakaan aina ole. On kivaa viettää aikaa työkavereiden kanssa ja jutella pedagogiikasta sekä jakaa ideoita, mutta kun pitäisi alkaa sorvata yhteistä tuotosta, jonka takana kaikki seisovat, ja ns. elää arkea niinkin tiiviisti kuin tiimijaksolla, on selvää, että pelkkää mukavaa pedagogista päiväkahvittelua ei ole odotettavissa. Meidänkin ryhmämme vaiheisiin on mahtunut, ja ehkäpä mahtuu yhä kapinointia ja kipuilua.

Omasta mielestäni lähdimme opetiimillämme liikkeelle juuri oikeista asioista aloittaessamme näillä aiemmin mainituilla arvo-, motivaatio- ym”löpinöillä”. Itse olen löpinäihminen – kaikki eivät, ja aluksi turhautumisia oli havaittavissa. Kaikella rakkaudella.

Emme ole vieläkään päättäneet montaakaan käytännön asiaa, mutta kaikki se (ainakin minun kokemukseni mukaan) rakentuu vasta kun näkee millainen tiimijakso tästä vuoden 2015 jaksosta tulee. Pitää todellakin vain luottaa prosessiin! Nyt suunta on selvillä ja sinne päästään joka tapauksessa tavalla tai toisella. Ja joka tapauksessa tavalla tai toiselle jokin asia epäonnistuu. Moka on vain lahja.

Tähän mennessä olemme kuitenkin saaneet kiinni eri oppiaineiden kurssien punaisista langoista (opsin ytimet) ja sidottua ne loogisesti teemoiksi ja ilmiöiksi. Olemme myös jo hieman uskaltaneet hullutella ja mietiskellä tulevia laajoja tehtäviä, sekä jakson koostumusta. Huikeita idiksii! Paljon on tietenkin vielä päätettävää ennen kuin jakso käynnistyy, ja varmasti suunnittelupalaveritkin venyvät. Kovin yksityiskohtaisesti en halua muutenkaan vielä tässä vaiheessa suunnitelmistamme paljastaa, mutta varmasti raportoimme tarkemmin tehtävistämme ja teemoistamme myöhemmin.

Tiimijakso 2015 todellakin jännittää, mutta aivan mahtavan mukavalla tavalla. Odotan taas innolla, mitä kaikkea opin itsestäni ja työstäni. Tästä tulee myös aivan eri jakso kuin viime syksyn tiimijaksosta. Sekin omalta osaltaan hieman pohdituttaa. On varmaan tullut selväksi, että viime tiimijakso oli todella mahtava kokemus ja meillä on mieletön draivi ja meininki. Meillä on sellainen nytkin. Hienoja juttuja luvassa.

Luotetaan prosessiin! Luotetaan tiimiin!

Jenni Kiiskinen

tiimijakson englannin opettaja

syväflow ja dialogitimantti silmissä ja mielessä

syväflow ja dialogitimantti silmissä ja mielessä

Extra! Extra! Read All About It! – Englanti tiimijaksossa

Englanti oli tiimijaksomme toinen välineaine äidinkielen ohella. Vieras kieli sopii kokemukseni mukaan mainiosti tiimiopiskelun ainevalikoimaan.

Koulussamme englannin painotus ENA1-kurssilla on puhe- ja kuullunymmärtämisharjoittelussa, viestintätaidoissa sekä toki sanastossa. Niin juu, ja kielioppikertauksen osuus on myös suuri ENA1-kurssilla. Tavoitteena on tietenkin, että suurimmat aukot aikamuotojen hallinnassa saadaan täytettyä ennen siirtymistä kohti muita rakenteita.

Itse tiimijakson aikana toimintaa ja tekemistä oli tarjolla niin runsaasti, että englannin sai mielestäni kivuttomasti integroitua fysiikan ja maantieteen tarjoamiin sisältöihin. Englanniksi mm. tehtiin avaruusaiheista uutislähetystä, mainos, myyntipuhe sekä juttu(ja) lehteen. Niinä viikkoina joina mitään varsinaista tuotosta ei tehty englanniksi, tuli tiimin kanssa tehdä keskusteluharjoituksia aiheeseen liittyen. Englannin suullista harjoittelua oli mielestäni suhteellisen kattavasti, mutta toki lisääkin viestintätaitojen harjoittelua ja kaikenlaista puhumista olisi kyytiin mahtunut.

Ei-arvioitavat oman aikataulun mukaan käytävät englannin keskustelutehtävät taisivat jäädä joidenkin tiimien kohdalla liian ohuiksi ja pintapuolisiksi (kun normitunneillahan ei koskaan näin tapahdu…). Tässä siis yksi havaitsemistani jatkossa kehitettävistä tehtävistä. Lisää opettajan valvontaa vai opiskelijoiden vastuuttamista ottamaan myös keskustelutehtävät tosissaan? Varmasti molempia tarvitaan.

Kuullunymmärtämistehtäviä tehtiin sekä tiimissä että yksilötehtävänä. Tehtävät olivat YouTube-videoita, joihin olin laatinut perinteisiä monivalinta- tai avokysymyksiä tai soveltavampia pohdintaa vaativia kysymyksiä. Kuuntelu-, reagointi- ja keskustelutaitoja sai treenata myös tositilanteessa, kun amerikkalainen vierailijaluennoitsija esitelmöi sekä ennen kaikkea keskustelutti opiskelijoita kulttuurien välisistä eroista mm. vuorovaikutustilanteissa. Vierailuluennon avulla saatiin myös hieman kohdekielen autenttista kulttuurikasvatusta.

Sanaston kohdalla tilanne oli tietenkin kummastuttava. Miten harjoitellaan sanastoa ykköskurssilla, joka monella oli ensimmäinen lukion englannin kurssi (osa kävi ENA2-kurssin 1.jaksossa), kun aihepiireinä on avaruutta, säteilyä ja maantieteen ilmiöitä? Tein sellaisen valinnan, että sanaston laajentaminen tapahtuisi pääosin opiskelumateriaaliin tutustumisen kautta. Tiimit tosin kokosivat lisäksi itse valitsemaansa keskeistä sanastoa kolmesta aihepiiristä (avaruus, ilmasto, säteily) ja laativat sanastotehtävän ja/tai haluamansa visuaalisen sanastokaavion. Uutta sanastoa siis tuli jonkin verran ja nimenomaan käytännön kautta, kun oli pakko ymmärtää vaikeahkoa englanninkielistä sisältöä.

Kaikki tiimijakson tehtävät, palautukset ja ohjeet olivat Moodle-alustalla, kuten edellisissä postauksissa on kerrottu. Englannin osalta mukana oli myös neljä ajastettua sähköistä kieliopin lähtötasotestiä. Jos opiskelija sai testistä hyvän arvosanan ja osoitti (ennen kaikkea itselleen) hallitsevansa asian, ei hänen tarvinnut opiskella asiaa enempää. Jos taas opiskelija ei sai arvosanan 7 tai alle, hän ilmoittautui kielioppityöpajaan, jossa kyseistä sisältöä harjoiteltiin tarkemmin. Lisäksi järjestin kieliopista tukiopetusta halukkaille. Kielioppiharjoittelun tukena työpajoissa ja kotiharjoittelussa käytettiin kielioppikirjaan. Muuta oppikirjaa ei ollut käytössä. Jakson lopulla testatessamme ekoetta englannissa testattiin juuri kielioppisisällöt eli perusaikamuodot.

Jahas. Ja sitten arvioinnista. Jakson alussa selvitettiin arviointikriteerit ja englannin osalta ne olivat yksinkertaisesti: kaikki jakson aikana tehdyt tuotokset ja testit sekä tiimin työskentely (ja sen kehittyminen). Tuotoksia olivat siis alussa luettelemani viikkotehtävät, kirjallinen yhteistuotos ja kirjallinen yksilötuotos, sanastotuotokset ja keskustelutuotos. Testejä tehtiin kuullun ymmärtämisessä ja kieliopissa. Arvosana tuli näiden perusteella ja todellakin siihen vaikuttivat sekä tiimitehtävät että yksilötehtävät (suhde noin 40-60). Arviointi aiheutti paljon keskustelua opiskelijoissa. Osa koki epäreiluna, että oma arvosana muodostui myös sellaisesta mitä koko tiimi oli tehnyt. Osa puolestaan kummasteli, miten heille voidaan antaa numero ilman loppukoetta. Tätä olen saanut avata monesti. Arvosanaan siis vaikuttivat kaikki tehtävät, joissa englantia käytettiin, kaikki kielitaidon osa-alueisiin kuuluva osaaminen sekä vuorovaikutustaitojen osoittaminen ja kehittäminen tiimityössä. Olin myös sähköisten testien arvioinnissa tiukka, armopisteitä sinne-päin suunnilleen vastauksesta ei herunut. Toivottavasti tämä kannustaa yhä jatkossa huolellisuuteen sekä itsearviointitaitojen laajentamiseen (mm. Millaista osaamista minulla on? Missä osa-alueissa on vahvuuteni/heikkouteni? Miten tuon osaamiseni parhaiten esille?) koenumeron tuijottamisen sijaan.

Tiimijaksoa suunnitellessa tietenkin aiemmat painotukset ja systeemit joutuivat tarkasteluun; pystyykö ja kannattaako näin. Jakson aikana ja sen jälkeenkin tiimimetodilla jatkaessani olen kokenut lukuisia epiphany-hetkiä tarkastellessani uudesta näkökulmasta kielen opiskelua ja oppimista. Metsään menee useasti ja mokia tapahtuu, sitä en voi kieltää, mutta koen oikeastaan tänä syksynä tiimijaksohuumassa saavuttaneeni jotakin sellaista pedagogiikkaa, johon todella uskon.

Jenni Kiiskinen

Ylöjärven lukion ranskan ja englannin lehtori

Miten maantieteen opiskelu toteutettiin tiimijaksossa?

Nyt kun tiimijakso on takanapäin ja oma työsuhteeni lähenee uhkaavasti loppuaan, on ehkä viimeinen hetki kertoa siitä, miten maantieteen opetus tiimijaksossa käytännössä toteutettiin. Ja tietenkin myös siitä, millaisia olivat kurssin arvosanat. Maantiedehän oli tiimijakson toinen sisältöaine fysiikan ohella ja GE1 kaikille lukiolaisille pakollinen luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä käsittelevä kurssi. Koska kurssin asiat ovat parhaimmillaan helposti ymmärrettäviä ja jo kertaalleen yläkoulussa opiskeltuja, kurssi soveltui erinomaisesti tiimijaksolla opiskeltavaksi.

Tiimijakson viikkoteemat valittiin pitkälti maantieteen aihealueista. Avaruusviikolla fysiikan ja maantieteen kurssien sisältöjen päällekkäisyys kääntyi eduksi ja saimme lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Avaruusviikon sisällöstä on kerrottu tarkemmin Fysiikka-aiheisessa postauksessa. Erityisesti maantieteeseen liittyviä olivat palautettavat aikavyöhykelaskut sekä maan (avaruudellisiin) liikeisiin liittyviä ilmiöitä (valaistusvyöhykkeet, vuorovesi, jne.) käsittelevät tehtävät. Toisella viikolla teemana ollut maanpinta muuttuu käsitteli endo- ja eksogeenisiä tapahtumia eli maan sisällä ja pinnalla tapahtuvia prosesseja sekä niiden synnyttämiä muodostelmia. Opiskelijat opiskelivat näitä asioita opettajajohtoisessa maantieteen työpajassa, tehtäviä tehden sekä ”Hullu keksijä” -viikkotehtävää toteuttaessaan. Äidinkielessä tehdyissä referaateissa oli aineistona niin ikään endo- ja eksogeenisiin ilmiöihin liittyviä artikkeleita. Kolmannen viikon aihe, sää ja ilmasto, opetti opiskelijoille kenties sen, että sää on muutakin kuin helppo small talkin aihe. Koulullamme vieraili meteorologi Timo Erkkilä Ilmatieteen laitokselta kertomassa mm. sääennusteiden laatimisesta ja tulevaisuuden ilmaston tunnuspiirteistä. Tiimit vastasivat luennon pohjalta tehtyihin tenttikysymyksiin Moodlessa. Englanniksi täytyi kirjoittaa yleisönosastokirjoitus pohjautuen ”Why climate ‘uncertainty’ is no excuse for doing nothing” -artikkeliin (The Conversation, 16.10.2014) eli ilmaista selkeästi oma mielipiteensä ajankohtaiseen aiheeseen. Sääviikolla opiskelijat saivat myös opetella ilmastodiagrammin laatimista Excelillä sekä rasittaa aivosolujaan maantieteen työpajassa, jossa tällä kertaa opiskeltiin tuulia. ”Mistä tuuli tulee?”, kysyi 6 vuotias Oskar Helsingin Sanomien Tiede-sivuilla 22.4.2014. Nyt uskon vahvasti jokaisen tiimin osaavan vastata Oskarille!

Neljännen viikon teemana ollut vesikehä, sai ehkä hieman biologiaan lipsuen meidät opettajat kehittelemään viikkotehtäväksi pohjoisten merialueiden suojeluun liittyvän hyväntekeväisyyskampanjan. Tiimit laativat viikon aikana oman näköisensä kampanjasuunnitelman ja suojelukohteeseen liittyvän mainosvideon. Ryhmien parhaat videot päätyivät Facebookiin tykättäviksi ja eniten tykkäyksiä saanut Ensimmäiset-tiimin voittajakampanja toteutettiin tiimijakson avoimien ovien päivänä 23.11. Kaikki saatu tuotto tilitettiin WWF:lle. Vesikehä viikolla opiskelijat myös opettivat toinen toisilleen meret, merivirrat ja vesijalanjäljen. Aiheet opiskeltiin ensin pienemmässä asiantuntijaryhmässä opettajan kanssa ja seuraavana päivänä sama sisältö opetettiin opiskelijajohtoisesti muille ryhmäläisille. Tämä menetelmä vähensi opettajan työmäärää huomattavasti kun ei tarvinnut opettaa samaa asiaa viiteen kertaan kuten edeltävien viikkojen työpajoissa.

Viides viikko täyttyi kasvillisuusaiheisten lautapelien askartelusta ja samassa yhteydessä opettajaltakin tentattiin uunituoreiden kysymyskorttien kelvollisuutta (ja opettajan omaa osaamista…) Mikä on lehtimetsän maannos? Mikä seuraavista ei kasva savannilla? Akaasia, apinanleipäpuu vai eukalyptus? Kuudes ja viimeinen viikko oli säteilyn valtakuntaa ja maantieteen opettaja saattoi nostaa jossain määrin kätensä niskan taakse. Tosin viikko piti sisällään myös loistavan maantieteeseen (GE2) liittyvän dokumentin ydinjätteiden loppusijoituksesta (Onkalo – ikuinen hauta), johon liittyen tiimit tekivät jälleen Moodle-tentin. Viikkoon kuului lisäksi sähköinen koe, jossa oli kysymyksiä kaikista tiimijakson aineista ja muun muassa karttatehtäviä maantieteellisestä nimistöstä (vuoret, meret, aavikot, niemimaat jne.). E-koe ei kuitenkaan sujunut ongelmitta mittavista järjestelyistä huolimatta, joten jouduimme turvautumaan perinteisesti kynään ja paperiin. Sähköistä koetta testattiin nimenomaan tiimijaksolla sen vuoksi, että kurssin arvosanat eivät olleet kokeesta riippuvaisia. Tuotoksia oli kertynyt viikkojen aikana arviointia varten jo tarpeeksi. Kokeen epäonnistuessa saimme sen sijaan avokasta tietoa siitä, mitkä ovat tällä hetkellä tekniikan pullonkaulat. Onneksi ensimmäiseen sähköiseen yo-kokeeseen on vielä hetki aikaa.

Kasvillisuuslautapelien visuaalinen ilme ja houkuttelevuus oli huikea!

Kasvillisuuslautapelien visuaalinen ilme ja houkuttelevuus oli huikea!

Tiimijakso huipentui tietenkin avoimien ovien päivään mutta myös sitä edeltävään perjantain Amazing Race -kilpailuun. Tiimit suunnistivat heitä varta vasten luotujen QR-koodien antamien vihjeiden avulla ympäri koulua ja koulun pihaa. Löytäessään oikean rastin ja tehtävälapun tiimi joutui hyödyntämään kurssilla oppimaansa ja myös hassuttelemaan esim. keksimällä Opo-kutsuhuudon tai luonto aiheisen haikun. (Haikut olivat aivan loistavia! Alempana lainauksina parhaimmistoa.) Opettajat päivystivät Lyncin päässä ja antoivat tiimin vastaukset saatuaan seuraavan QR-koodin numeron eli käytännössä seuraavalle rastille ohjaavan vihjeen. Viimeinen vihje sanoi ”A3, A4, Quattro, TT + mieshevonen + o” eli ohjasi opiskelijat minne..? Parhaat tiimit palkittiin syötävän hyvillä lahjakorteilla. Hektistä mutta hauskaa oli ainakin opettajilla!

Tiimijakson Amazing Race ja QR-koodiviidakko!

Tiimijakson Amazing Race ja QR-koodiviidakko!

Puut humisevat

aallot lyövät rantoihin

niin rauhallista

Onnistunut ja mieleenpainuva tiimijakso on tämän lukukauden osalta siis ohi, mutta miten sillisalaatista sai arvosanat annettua? Maantieteessä arvosana muotoutui yksilösuoritusten (maanantaitestien yksilöosuudet, palautettavat yksilötehtävät, karttakoe) sekä tiimisuoritusten (tiimitestit, -tehtävät ja viikkotehtävät) summana. Jokaisen arvosanaan vaikutti myös asenne ja aktiivisuus tiimityöskentelyssä eli tiimityöskentelytaidot. Koko joukon keskiarvo oli 7,8 eli mielestäni huomattavasti parempi kuin perinteisellä opettajajohtoisella maantieteen pakollisella kurssilla. Viitosia ja kymppejä ei tullut ollenkaan. Ehkä tiimiopiskelu tasapäisti opiskelijoita arvosanojen suhteen? Jotkut opiskelijat saattoivat menestyä loistamalla tiimityöskentelyssä vaikka aineiden teoria oli heikommissa kantimissa. Toisaalta ahkerat lukutoukat, jotka oppivat parhaiten opettajaa kuuntelemalla ja kirjaa lukemalla eivät ehkä saaneet ansaitsemaansa kymppiä. Haittaako tämä? Minusta ei, sillä tiimijakson aikana opittiin niin valtavasti muita (tärkeämpiä) asioita kuten sosiaalisia taitoja, tiedon soveltamista sekä tunnistamaan omia vahvuuksia ja heikkouksia. Maantieteen opintoja jatkavat saavat kyllä sammutettua tiedonnälkänsä tulevilla kursseilla.

Liikuntasalissa e-koe kokeilu. Vielä näyttää hyvältä...

Liikuntasalissa e-koe kokeilu. Vielä näyttää hyvältä…

Olen valtavan kiitollinen että olen saanut olla mukana näin ainutlaatuisessa tietä raivaavassa kokeilussa ja nähdä tiimiopiskelun toimivuuden tulevaisuuteen kurkottavassa lukiossa. Oma opettajuuteni on kehittynyt ja ehkä ennen kaikkea on lisääntynyt rohkeus poiketa tavanomaisesta, kokeilla uutta ja jättää kirja hetkittäin kokonaan sivuun! Tiedon tankkaaminen ei voi olla enää nykyaikana opiskelun ainut päämäärä. Tiimiopiskelu tulee näkymään ja kuulumaan Ylöjärven lukiossa jatkossakin ja ehdottomasti myös omassa opetuksessani.

Luonto aamuinen

kauniina loistaa tänään

kirkkauden hehku

Oona Helander