Valokeilassa vuorovaikutustaidot – äidinkieli ja kirjallisuus olennainen osa tiimijaksoa

Seurasin tiimijaksoa tiiviisti jo viime lukuvuonna ja keskustelin siitä paljon kollegani kanssa. Tänä vuonna tuli minun vuoroni päästä käsiksi varsinaiseen toimintaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan äidinkielen integroimista muihin oppiaineisiin. Koin haasteen erittäin mielekkääksi, sillä äidinkieli ja kirjallisuus limittyy luontevasti toisiin aineisiin – esimerkiksi kirjoittamis- ja keskustelutaitoja voidaan harjoitella hyvin monenlaisia sisältöjä samalla käsitellen. Sen sijaan, että äidinkielestä puhutaan tiimijakson välineaineena, käytän itse mieluummin ilmaisua perusta-aine. Erityisesti vuorovaikutustaidot ovat pohja kaikelle oppimiselle. Parhaimmillaan äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu kehittää monipuolisesti sekä ajattelu- että ilmaisutaitoja, joista on hyötyä elämän kaikilla osa-alueilla.

CTIU-ZQWUAAADRZ

Tiimijaksolla vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja harjoitellaan viikoittain.

Tiimijaksolla vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja harjoitellaan viikoittain.

Tiimijakso auttaa opiskelijaa huomaamaan, että kaikki asiat liittyvät oikeassa elämässä toisiinsa ja hyvää kieltä tarvitaan myös muiden aineiden opiskelussa tai ylipäänsä muilla aloilla. Jokaiseen viikkotehtävään kuuluu tiedonhakua, yhteistä päätöksentekoa, keskustelua ja perjantain esittelytuokiota varten myös esiintymistaitojen harjoittelua. Opetussuunnitelman määrittelemät sisältöasiatkin tulevat kyllä perusteellisesti pureksittua: esimerkiksi tekstilajeja harjoitellaan sekä tunnistamaan että tuottamaan eri konteksteissa, samoin viestintäympäristöjä tarkastellaan ja pohditaan varsin monipuolisesti.

Erilaiset tekstilajit tulevat tutuiksi sekä lukemisen että oman kirjoittamisen kautta.

Erilaiset tekstilajit tulevat tutuiksi sekä lukemisen että oman kirjoittamisen kautta.

Suurin osa tiimijakson tehtävistä tehdään tiimeissä, mutta muutamia yksilötehtäviäkin opiskelijat tuottavat, esimerkiksi referaatin jokainen harjoittelee kirjoittamaan itse. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa yhdistellään muutenkin yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista: tiimin keskinäistä vuorovaikutusta vaaditaan runsaasti, mutta kukin saa harjoitella kielenhuoltotaitojaan omassa tahdissaan verkossa olevaa tehtäväpolkua edeten, samoin lukupäiväkirjaa kirjoitetaan kotiläksynä omien aikataulujen mukaan. Luettavakseen jokainen on etsinyt TOKI- tai PIKI-kirjastotietokannasta teoksen, joka tarkastelee kaunokirjallisuuden keinoin evoluutiota tai vaihtoehtoisesti ihmiselämää psykologisena kehityskertomuksena. Teoksista on tarkoitus keskustella viimeisellä viikolla myös elämyksellisissä lukupiireissä.

Vaikeinta tiimijaksossa on arvioida ennalta, kuinka paljon aikaa opiskelijoilta kuluu esimerkiksi yhteisen lehden koostamiseen, tieteellisen artikkelin referoimiseen tai opintotuokion suunnitteluun. Välillä viikkotehtävä on vienyt kaiken ajan ja yksilötehtävät ovat jääneet kotihommiksi. Lehtiviikolla taas tuntui, että opiskelijat saivat kaikki lehtijuttunsa yllättävän nopeasti valmiiksi. Me opettajat yritämme vuoroin ohjata opiskelijoita suunnittelemaan aikataulunsa huolellisemmin ja keskittymään tehtävien valmiiksi saattamiseen yleisen säheltämisen sijaan, vuoroin keventää heidän työtaakkaansa, jos edellisen viikon urakka onkin vienyt enemmän aikaa kuin etukäteen arvelimme. Myös asiantuntijavierailuihin ja koulun ulkopuolisiin kohteisiin matkaamiseen on haastavaa osata hyvissä ajoin järjestää parhaat mahdolliset aika- ja tilaratkaisut.

Tiimijaksolaisia vierailulla Ylöjärven Uutisissa.

Tiimijaksolaisia vierailulla Ylöjärven Uutisissa.

Perjantaisten viikkotehtäväesittelyjen jälkeen käydään aina arviointikeskustelut, joissa kukin tiimi sekä pohdiskee omaa suoriutumistaan että antaa tuotoksista palautetta oman luokan muille tiimeille. Joka viikko mietitään, missä onnistuttiin ja mitä parantamisen varaa tiimin työskentelytavoissa vielä on. Myös me opettajat pohdimme omaa toimintaamme: oliko viikon urakka sopivan suuruinen ja oppimiseen innostava, osasimmeko ohjata hermoilevia tiimejä tarvittaessa oikeaan suuntaan ja minkälaista palautetta tehtävistä on tullut. Esimerkiksi ennakkotesteille ollaan juuri kehittelemässä vaihtoehtoista toteutustapaa opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta. Tiimijakson suurin anti onkin tämä jatkuva omien opiskelu- tai ohjausstrategioiden tutkiskelu ja avoin keskustelu muiden kanssa siitä, miten mihinkin ongelmaan parhaiten voitaisiin löytää mielekkäitä ratkaisuja. Tällainen toimintatapa vaatii kaikilta paljon harjoittelua, mutta samalla se nostaa koulukulttuuria aivan uudelle tasolle.

Taru Kumara-Moisio

Ylöjärven lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

Extra! Extra! Read All About It! – Englanti tiimijaksossa

Englanti oli tiimijaksomme toinen välineaine äidinkielen ohella. Vieras kieli sopii kokemukseni mukaan mainiosti tiimiopiskelun ainevalikoimaan.

Koulussamme englannin painotus ENA1-kurssilla on puhe- ja kuullunymmärtämisharjoittelussa, viestintätaidoissa sekä toki sanastossa. Niin juu, ja kielioppikertauksen osuus on myös suuri ENA1-kurssilla. Tavoitteena on tietenkin, että suurimmat aukot aikamuotojen hallinnassa saadaan täytettyä ennen siirtymistä kohti muita rakenteita.

Itse tiimijakson aikana toimintaa ja tekemistä oli tarjolla niin runsaasti, että englannin sai mielestäni kivuttomasti integroitua fysiikan ja maantieteen tarjoamiin sisältöihin. Englanniksi mm. tehtiin avaruusaiheista uutislähetystä, mainos, myyntipuhe sekä juttu(ja) lehteen. Niinä viikkoina joina mitään varsinaista tuotosta ei tehty englanniksi, tuli tiimin kanssa tehdä keskusteluharjoituksia aiheeseen liittyen. Englannin suullista harjoittelua oli mielestäni suhteellisen kattavasti, mutta toki lisääkin viestintätaitojen harjoittelua ja kaikenlaista puhumista olisi kyytiin mahtunut.

Ei-arvioitavat oman aikataulun mukaan käytävät englannin keskustelutehtävät taisivat jäädä joidenkin tiimien kohdalla liian ohuiksi ja pintapuolisiksi (kun normitunneillahan ei koskaan näin tapahdu…). Tässä siis yksi havaitsemistani jatkossa kehitettävistä tehtävistä. Lisää opettajan valvontaa vai opiskelijoiden vastuuttamista ottamaan myös keskustelutehtävät tosissaan? Varmasti molempia tarvitaan.

Kuullunymmärtämistehtäviä tehtiin sekä tiimissä että yksilötehtävänä. Tehtävät olivat YouTube-videoita, joihin olin laatinut perinteisiä monivalinta- tai avokysymyksiä tai soveltavampia pohdintaa vaativia kysymyksiä. Kuuntelu-, reagointi- ja keskustelutaitoja sai treenata myös tositilanteessa, kun amerikkalainen vierailijaluennoitsija esitelmöi sekä ennen kaikkea keskustelutti opiskelijoita kulttuurien välisistä eroista mm. vuorovaikutustilanteissa. Vierailuluennon avulla saatiin myös hieman kohdekielen autenttista kulttuurikasvatusta.

Sanaston kohdalla tilanne oli tietenkin kummastuttava. Miten harjoitellaan sanastoa ykköskurssilla, joka monella oli ensimmäinen lukion englannin kurssi (osa kävi ENA2-kurssin 1.jaksossa), kun aihepiireinä on avaruutta, säteilyä ja maantieteen ilmiöitä? Tein sellaisen valinnan, että sanaston laajentaminen tapahtuisi pääosin opiskelumateriaaliin tutustumisen kautta. Tiimit tosin kokosivat lisäksi itse valitsemaansa keskeistä sanastoa kolmesta aihepiiristä (avaruus, ilmasto, säteily) ja laativat sanastotehtävän ja/tai haluamansa visuaalisen sanastokaavion. Uutta sanastoa siis tuli jonkin verran ja nimenomaan käytännön kautta, kun oli pakko ymmärtää vaikeahkoa englanninkielistä sisältöä.

Kaikki tiimijakson tehtävät, palautukset ja ohjeet olivat Moodle-alustalla, kuten edellisissä postauksissa on kerrottu. Englannin osalta mukana oli myös neljä ajastettua sähköistä kieliopin lähtötasotestiä. Jos opiskelija sai testistä hyvän arvosanan ja osoitti (ennen kaikkea itselleen) hallitsevansa asian, ei hänen tarvinnut opiskella asiaa enempää. Jos taas opiskelija ei sai arvosanan 7 tai alle, hän ilmoittautui kielioppityöpajaan, jossa kyseistä sisältöä harjoiteltiin tarkemmin. Lisäksi järjestin kieliopista tukiopetusta halukkaille. Kielioppiharjoittelun tukena työpajoissa ja kotiharjoittelussa käytettiin kielioppikirjaan. Muuta oppikirjaa ei ollut käytössä. Jakson lopulla testatessamme ekoetta englannissa testattiin juuri kielioppisisällöt eli perusaikamuodot.

Jahas. Ja sitten arvioinnista. Jakson alussa selvitettiin arviointikriteerit ja englannin osalta ne olivat yksinkertaisesti: kaikki jakson aikana tehdyt tuotokset ja testit sekä tiimin työskentely (ja sen kehittyminen). Tuotoksia olivat siis alussa luettelemani viikkotehtävät, kirjallinen yhteistuotos ja kirjallinen yksilötuotos, sanastotuotokset ja keskustelutuotos. Testejä tehtiin kuullun ymmärtämisessä ja kieliopissa. Arvosana tuli näiden perusteella ja todellakin siihen vaikuttivat sekä tiimitehtävät että yksilötehtävät (suhde noin 40-60). Arviointi aiheutti paljon keskustelua opiskelijoissa. Osa koki epäreiluna, että oma arvosana muodostui myös sellaisesta mitä koko tiimi oli tehnyt. Osa puolestaan kummasteli, miten heille voidaan antaa numero ilman loppukoetta. Tätä olen saanut avata monesti. Arvosanaan siis vaikuttivat kaikki tehtävät, joissa englantia käytettiin, kaikki kielitaidon osa-alueisiin kuuluva osaaminen sekä vuorovaikutustaitojen osoittaminen ja kehittäminen tiimityössä. Olin myös sähköisten testien arvioinnissa tiukka, armopisteitä sinne-päin suunnilleen vastauksesta ei herunut. Toivottavasti tämä kannustaa yhä jatkossa huolellisuuteen sekä itsearviointitaitojen laajentamiseen (mm. Millaista osaamista minulla on? Missä osa-alueissa on vahvuuteni/heikkouteni? Miten tuon osaamiseni parhaiten esille?) koenumeron tuijottamisen sijaan.

Tiimijaksoa suunnitellessa tietenkin aiemmat painotukset ja systeemit joutuivat tarkasteluun; pystyykö ja kannattaako näin. Jakson aikana ja sen jälkeenkin tiimimetodilla jatkaessani olen kokenut lukuisia epiphany-hetkiä tarkastellessani uudesta näkökulmasta kielen opiskelua ja oppimista. Metsään menee useasti ja mokia tapahtuu, sitä en voi kieltää, mutta koen oikeastaan tänä syksynä tiimijaksohuumassa saavuttaneeni jotakin sellaista pedagogiikkaa, johon todella uskon.

Jenni Kiiskinen

Ylöjärven lukion ranskan ja englannin lehtori

Miten maantieteen opiskelu toteutettiin tiimijaksossa?

Nyt kun tiimijakso on takanapäin ja oma työsuhteeni lähenee uhkaavasti loppuaan, on ehkä viimeinen hetki kertoa siitä, miten maantieteen opetus tiimijaksossa käytännössä toteutettiin. Ja tietenkin myös siitä, millaisia olivat kurssin arvosanat. Maantiedehän oli tiimijakson toinen sisältöaine fysiikan ohella ja GE1 kaikille lukiolaisille pakollinen luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä käsittelevä kurssi. Koska kurssin asiat ovat parhaimmillaan helposti ymmärrettäviä ja jo kertaalleen yläkoulussa opiskeltuja, kurssi soveltui erinomaisesti tiimijaksolla opiskeltavaksi.

Tiimijakson viikkoteemat valittiin pitkälti maantieteen aihealueista. Avaruusviikolla fysiikan ja maantieteen kurssien sisältöjen päällekkäisyys kääntyi eduksi ja saimme lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Avaruusviikon sisällöstä on kerrottu tarkemmin Fysiikka-aiheisessa postauksessa. Erityisesti maantieteeseen liittyviä olivat palautettavat aikavyöhykelaskut sekä maan (avaruudellisiin) liikeisiin liittyviä ilmiöitä (valaistusvyöhykkeet, vuorovesi, jne.) käsittelevät tehtävät. Toisella viikolla teemana ollut maanpinta muuttuu käsitteli endo- ja eksogeenisiä tapahtumia eli maan sisällä ja pinnalla tapahtuvia prosesseja sekä niiden synnyttämiä muodostelmia. Opiskelijat opiskelivat näitä asioita opettajajohtoisessa maantieteen työpajassa, tehtäviä tehden sekä ”Hullu keksijä” -viikkotehtävää toteuttaessaan. Äidinkielessä tehdyissä referaateissa oli aineistona niin ikään endo- ja eksogeenisiin ilmiöihin liittyviä artikkeleita. Kolmannen viikon aihe, sää ja ilmasto, opetti opiskelijoille kenties sen, että sää on muutakin kuin helppo small talkin aihe. Koulullamme vieraili meteorologi Timo Erkkilä Ilmatieteen laitokselta kertomassa mm. sääennusteiden laatimisesta ja tulevaisuuden ilmaston tunnuspiirteistä. Tiimit vastasivat luennon pohjalta tehtyihin tenttikysymyksiin Moodlessa. Englanniksi täytyi kirjoittaa yleisönosastokirjoitus pohjautuen ”Why climate ‘uncertainty’ is no excuse for doing nothing” -artikkeliin (The Conversation, 16.10.2014) eli ilmaista selkeästi oma mielipiteensä ajankohtaiseen aiheeseen. Sääviikolla opiskelijat saivat myös opetella ilmastodiagrammin laatimista Excelillä sekä rasittaa aivosolujaan maantieteen työpajassa, jossa tällä kertaa opiskeltiin tuulia. ”Mistä tuuli tulee?”, kysyi 6 vuotias Oskar Helsingin Sanomien Tiede-sivuilla 22.4.2014. Nyt uskon vahvasti jokaisen tiimin osaavan vastata Oskarille!

Neljännen viikon teemana ollut vesikehä, sai ehkä hieman biologiaan lipsuen meidät opettajat kehittelemään viikkotehtäväksi pohjoisten merialueiden suojeluun liittyvän hyväntekeväisyyskampanjan. Tiimit laativat viikon aikana oman näköisensä kampanjasuunnitelman ja suojelukohteeseen liittyvän mainosvideon. Ryhmien parhaat videot päätyivät Facebookiin tykättäviksi ja eniten tykkäyksiä saanut Ensimmäiset-tiimin voittajakampanja toteutettiin tiimijakson avoimien ovien päivänä 23.11. Kaikki saatu tuotto tilitettiin WWF:lle. Vesikehä viikolla opiskelijat myös opettivat toinen toisilleen meret, merivirrat ja vesijalanjäljen. Aiheet opiskeltiin ensin pienemmässä asiantuntijaryhmässä opettajan kanssa ja seuraavana päivänä sama sisältö opetettiin opiskelijajohtoisesti muille ryhmäläisille. Tämä menetelmä vähensi opettajan työmäärää huomattavasti kun ei tarvinnut opettaa samaa asiaa viiteen kertaan kuten edeltävien viikkojen työpajoissa.

Viides viikko täyttyi kasvillisuusaiheisten lautapelien askartelusta ja samassa yhteydessä opettajaltakin tentattiin uunituoreiden kysymyskorttien kelvollisuutta (ja opettajan omaa osaamista…) Mikä on lehtimetsän maannos? Mikä seuraavista ei kasva savannilla? Akaasia, apinanleipäpuu vai eukalyptus? Kuudes ja viimeinen viikko oli säteilyn valtakuntaa ja maantieteen opettaja saattoi nostaa jossain määrin kätensä niskan taakse. Tosin viikko piti sisällään myös loistavan maantieteeseen (GE2) liittyvän dokumentin ydinjätteiden loppusijoituksesta (Onkalo – ikuinen hauta), johon liittyen tiimit tekivät jälleen Moodle-tentin. Viikkoon kuului lisäksi sähköinen koe, jossa oli kysymyksiä kaikista tiimijakson aineista ja muun muassa karttatehtäviä maantieteellisestä nimistöstä (vuoret, meret, aavikot, niemimaat jne.). E-koe ei kuitenkaan sujunut ongelmitta mittavista järjestelyistä huolimatta, joten jouduimme turvautumaan perinteisesti kynään ja paperiin. Sähköistä koetta testattiin nimenomaan tiimijaksolla sen vuoksi, että kurssin arvosanat eivät olleet kokeesta riippuvaisia. Tuotoksia oli kertynyt viikkojen aikana arviointia varten jo tarpeeksi. Kokeen epäonnistuessa saimme sen sijaan avokasta tietoa siitä, mitkä ovat tällä hetkellä tekniikan pullonkaulat. Onneksi ensimmäiseen sähköiseen yo-kokeeseen on vielä hetki aikaa.

Kasvillisuuslautapelien visuaalinen ilme ja houkuttelevuus oli huikea!

Kasvillisuuslautapelien visuaalinen ilme ja houkuttelevuus oli huikea!

Tiimijakso huipentui tietenkin avoimien ovien päivään mutta myös sitä edeltävään perjantain Amazing Race -kilpailuun. Tiimit suunnistivat heitä varta vasten luotujen QR-koodien antamien vihjeiden avulla ympäri koulua ja koulun pihaa. Löytäessään oikean rastin ja tehtävälapun tiimi joutui hyödyntämään kurssilla oppimaansa ja myös hassuttelemaan esim. keksimällä Opo-kutsuhuudon tai luonto aiheisen haikun. (Haikut olivat aivan loistavia! Alempana lainauksina parhaimmistoa.) Opettajat päivystivät Lyncin päässä ja antoivat tiimin vastaukset saatuaan seuraavan QR-koodin numeron eli käytännössä seuraavalle rastille ohjaavan vihjeen. Viimeinen vihje sanoi ”A3, A4, Quattro, TT + mieshevonen + o” eli ohjasi opiskelijat minne..? Parhaat tiimit palkittiin syötävän hyvillä lahjakorteilla. Hektistä mutta hauskaa oli ainakin opettajilla!

Tiimijakson Amazing Race ja QR-koodiviidakko!

Tiimijakson Amazing Race ja QR-koodiviidakko!

Puut humisevat

aallot lyövät rantoihin

niin rauhallista

Onnistunut ja mieleenpainuva tiimijakso on tämän lukukauden osalta siis ohi, mutta miten sillisalaatista sai arvosanat annettua? Maantieteessä arvosana muotoutui yksilösuoritusten (maanantaitestien yksilöosuudet, palautettavat yksilötehtävät, karttakoe) sekä tiimisuoritusten (tiimitestit, -tehtävät ja viikkotehtävät) summana. Jokaisen arvosanaan vaikutti myös asenne ja aktiivisuus tiimityöskentelyssä eli tiimityöskentelytaidot. Koko joukon keskiarvo oli 7,8 eli mielestäni huomattavasti parempi kuin perinteisellä opettajajohtoisella maantieteen pakollisella kurssilla. Viitosia ja kymppejä ei tullut ollenkaan. Ehkä tiimiopiskelu tasapäisti opiskelijoita arvosanojen suhteen? Jotkut opiskelijat saattoivat menestyä loistamalla tiimityöskentelyssä vaikka aineiden teoria oli heikommissa kantimissa. Toisaalta ahkerat lukutoukat, jotka oppivat parhaiten opettajaa kuuntelemalla ja kirjaa lukemalla eivät ehkä saaneet ansaitsemaansa kymppiä. Haittaako tämä? Minusta ei, sillä tiimijakson aikana opittiin niin valtavasti muita (tärkeämpiä) asioita kuten sosiaalisia taitoja, tiedon soveltamista sekä tunnistamaan omia vahvuuksia ja heikkouksia. Maantieteen opintoja jatkavat saavat kyllä sammutettua tiedonnälkänsä tulevilla kursseilla.

Liikuntasalissa e-koe kokeilu. Vielä näyttää hyvältä...

Liikuntasalissa e-koe kokeilu. Vielä näyttää hyvältä…

Olen valtavan kiitollinen että olen saanut olla mukana näin ainutlaatuisessa tietä raivaavassa kokeilussa ja nähdä tiimiopiskelun toimivuuden tulevaisuuteen kurkottavassa lukiossa. Oma opettajuuteni on kehittynyt ja ehkä ennen kaikkea on lisääntynyt rohkeus poiketa tavanomaisesta, kokeilla uutta ja jättää kirja hetkittäin kokonaan sivuun! Tiedon tankkaaminen ei voi olla enää nykyaikana opiskelun ainut päämäärä. Tiimiopiskelu tulee näkymään ja kuulumaan Ylöjärven lukiossa jatkossakin ja ehdottomasti myös omassa opetuksessani.

Luonto aamuinen

kauniina loistaa tänään

kirkkauden hehku

Oona Helander