Tiimien muodostamisen ihanuus ja kamaluus

Opetiimin yksi tärkeimmistä suunnitteluvaiheen tehtävistä on tiimien muodostaminen. Ylöjärven lukion tiimijaksolla opiskelijat on perinteisesti jaettu tiimeihin ohjausryhmittäin, niin tänäkin vuonna. Opiskelijoita on ensimmäisellä vuosikurssilla 145 ja heistä on muodostettu viisi ohjausryhmää. Määrään sisältyvät myös Y-linjalaiset, jotka erotetaan omaksi ryhmäkseen vasta tiimijakson jälkeen. Jokaisen ohjausryhmän sisällä on viisi tiimiä, joten tiimin koko on keskimäärin 6 opiskelijaa.

Olemme halunneet muodostaa tiimit ohjausryhmien sisältä siksi, että luokattomassa lukiossa ryhmänohjausryhmän rooli jää helposti aika vähäiseksi. Kun nuoret tutustuvat toisiinsa seitsemän viikkoa kestävän jakson aikana väkisinkin aika hyvin, muodostuu ryhmänohjausryhmään ja koko vuosikurssiinkin tiimijakson aikana parhaimmillaan koko lukioajan kestävä vanhanajan luokkahenki. Ennen tiimijakson tuloa lukioomme opiskelijoiden vuosikurssin sisäinen me-henki alkoi kasvaa oikeastaan vasta vanhojentanssien harjoituksissa kakkosella. Nyt tiimijakso tuo tuota yhteishenkeä opiskelijoiden keskuuteen jo ykkösellä.

Tiimien muodostamisessa voi käyttää erilaisia keinoja. Me muodostimme tiimit käyttäen apunamme Belbinin tiimiroolitestiä. Käytimme Jyväskylän ammattikorkeakoulussa suomennettua ja sähköiseen muotoon siirrettyä testipohjaa. Muokkasimme sitä vielä hieman, lähinnä siten, että vastausvaihtoehdot soveltuisivat vastaamaan paremmin lukioikäisen nuoren kohtaamia tilanteita. Otimme tiimien jakamisessa huomioon kolme eniten pisteitä saanutta roolia.

Toiset muodostavat tiimit excelissä, toisten mielestä on mukavampi askarrella!

On tärkeää, että tiimit koostuvat erilaisista jäsenistä. On myös yhtä tärkeätä, että tiimien sisällä ei olisi jo valmiina kovin vahvoja ystävyyssuhteita. Jokainen ensimmäisen vuosikurssin opiskelija käy ensimmäisen jakson aikana opinto-ohjaajan kanssa ohjauskeskustelun, jossa käsitellään myös kaverisuhteita.

Myös ryhmänohjaajat olivat ehtineet tutustumaan omaan ryhmäänsä jo jonkun verran ja heidän kauttaan saimme arvokasta tietoa ryhmien sisällä vallitsevista sosiaalisista suhteista. Tänä vuonna viidestä tiimiopettajista kaksi toimii myös oman tiimiryhmänsä ryhmänohjaajana. Olisi aika ideaali tilanne, jos kaikki tiimiopet toimisivat oman ryhmänsä ryhmänohjaajina, tiimijakson aikana kun tutustuu nuoriin ihan älyttömän hyvin.

Kun lisäksi pitää ottaa huomioon opiskelijoiden tulokoulut, tulokeskiarvot sekä opiskelijoiden mahdolliset erityistarpeet, on paletti melkoinen!

Loppujen lopuksi on tiimien jakaminen aina aikamoista arpapeliä! Koskaan ei voi etukäteen varmaksi tietää, miten ihmiset tulevat toimeen keskenään ja miten eri persoonat reagoivat toisiinsa. Työelämässä ei useinkaan voi valita, kenen kanssa tekee töitä – tiimijakso on hyvää harjoitusta myös sitä silmällä pitäen.

Tiimiopen tehtävä on toimia tiimien ohjaajana ja saada opiskelijat huomaamaan, miten oma toiminta vaikuttaa koko tiimin toimintaan. Siinä palautekeskustelut ovat hyvä väline. Haastavassa tilanteessa on tärkeää, että palautekeskustelussa saadaan luotua kiireetön ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa ketään ei pelota sanoa mielipidettään suoraan.

Ymmärrettävistä syistä opiskelijoita mietityttää tietenkin ennen tiimijakson alkua monta asiaa: kenen kanssa mahdan joutua samaan tiimiin, miten jaksan saman porukan kanssa koko jakson ajan, mitä jos joku ei tee mitään ja minä joudun tekemään kaiken. Nämä kysymykset ovat ihan luonnollisia kenelle tahansa, joka joutuu tekemään yhteistyötä vieraiden ihmisten kanssa. Siksi onkin erityisen tärkeätä, että opiskelijat tietävät jo etukäteen mahdollisimman hyvin, miten ja miksi tiimit jaetaan niin kuin ne jaetaan.

 

Mainokset

Opettajat tiimiytyvät – lähtölaskentaa tiimijaksoon

Sitten ITK-päivien olemme tämän vuoden tiimijaksoporukalla kokoontuneet pariin kertaan kouluttautumaan sekä tiimiytymään.

Olemme pohtineet opettajatiimimme yhteisiä arvoja, motiivejamme osallistua tiimioppimisjaksoon, toiveitamme, tavoitteitamme – ja pelkojamme. Olemme harjoitelleet avointa dialogia, miettineet vahvuuksiamme, omaa rooliamme tiimin jäsenenä ja luottoa toisiimme. Meillä on oma tunnuslause. Oma tsemppibiisi. Olimme yhdessä pienellä matkalla ja olemme välillä jakaneet fiiliksiämme pitkin kevättä ja kesää.

Mielestämme olemme nyt mainio porukka, joka on hyvää vauhtia hitsautumassa hyväksi tiimiksi. Tämän ja viime vuotisen kokemukseni valossa minusta tuntuu, että jonkinlainen yhteisen siteen – meidän oman jutun – luominen ja jatkuva sen vahvistaminen on edellytys sille, että tiimi saa heti luottavaisen ja hyvän lähdön. Opiskelijoiden tiimiytyminen on meidän tärkeimpiä tavoitteitamme, joten on välttämätöntä, että myös me tiimiydymme kunnolla. Helppoahan se ei todellakaan aina ole. On kivaa viettää aikaa työkavereiden kanssa ja jutella pedagogiikasta sekä jakaa ideoita, mutta kun pitäisi alkaa sorvata yhteistä tuotosta, jonka takana kaikki seisovat, ja ns. elää arkea niinkin tiiviisti kuin tiimijaksolla, on selvää, että pelkkää mukavaa pedagogista päiväkahvittelua ei ole odotettavissa. Meidänkin ryhmämme vaiheisiin on mahtunut, ja ehkäpä mahtuu yhä kapinointia ja kipuilua.

Omasta mielestäni lähdimme opetiimillämme liikkeelle juuri oikeista asioista aloittaessamme näillä aiemmin mainituilla arvo-, motivaatio- ym”löpinöillä”. Itse olen löpinäihminen – kaikki eivät, ja aluksi turhautumisia oli havaittavissa. Kaikella rakkaudella.

Emme ole vieläkään päättäneet montaakaan käytännön asiaa, mutta kaikki se (ainakin minun kokemukseni mukaan) rakentuu vasta kun näkee millainen tiimijakso tästä vuoden 2015 jaksosta tulee. Pitää todellakin vain luottaa prosessiin! Nyt suunta on selvillä ja sinne päästään joka tapauksessa tavalla tai toisella. Ja joka tapauksessa tavalla tai toiselle jokin asia epäonnistuu. Moka on vain lahja.

Tähän mennessä olemme kuitenkin saaneet kiinni eri oppiaineiden kurssien punaisista langoista (opsin ytimet) ja sidottua ne loogisesti teemoiksi ja ilmiöiksi. Olemme myös jo hieman uskaltaneet hullutella ja mietiskellä tulevia laajoja tehtäviä, sekä jakson koostumusta. Huikeita idiksii! Paljon on tietenkin vielä päätettävää ennen kuin jakso käynnistyy, ja varmasti suunnittelupalaveritkin venyvät. Kovin yksityiskohtaisesti en halua muutenkaan vielä tässä vaiheessa suunnitelmistamme paljastaa, mutta varmasti raportoimme tarkemmin tehtävistämme ja teemoistamme myöhemmin.

Tiimijakso 2015 todellakin jännittää, mutta aivan mahtavan mukavalla tavalla. Odotan taas innolla, mitä kaikkea opin itsestäni ja työstäni. Tästä tulee myös aivan eri jakso kuin viime syksyn tiimijaksosta. Sekin omalta osaltaan hieman pohdituttaa. On varmaan tullut selväksi, että viime tiimijakso oli todella mahtava kokemus ja meillä on mieletön draivi ja meininki. Meillä on sellainen nytkin. Hienoja juttuja luvassa.

Luotetaan prosessiin! Luotetaan tiimiin!

Jenni Kiiskinen

tiimijakson englannin opettaja

syväflow ja dialogitimantti silmissä ja mielessä

syväflow ja dialogitimantti silmissä ja mielessä

Extra! Extra! Read All About It! – Englanti tiimijaksossa

Englanti oli tiimijaksomme toinen välineaine äidinkielen ohella. Vieras kieli sopii kokemukseni mukaan mainiosti tiimiopiskelun ainevalikoimaan.

Koulussamme englannin painotus ENA1-kurssilla on puhe- ja kuullunymmärtämisharjoittelussa, viestintätaidoissa sekä toki sanastossa. Niin juu, ja kielioppikertauksen osuus on myös suuri ENA1-kurssilla. Tavoitteena on tietenkin, että suurimmat aukot aikamuotojen hallinnassa saadaan täytettyä ennen siirtymistä kohti muita rakenteita.

Itse tiimijakson aikana toimintaa ja tekemistä oli tarjolla niin runsaasti, että englannin sai mielestäni kivuttomasti integroitua fysiikan ja maantieteen tarjoamiin sisältöihin. Englanniksi mm. tehtiin avaruusaiheista uutislähetystä, mainos, myyntipuhe sekä juttu(ja) lehteen. Niinä viikkoina joina mitään varsinaista tuotosta ei tehty englanniksi, tuli tiimin kanssa tehdä keskusteluharjoituksia aiheeseen liittyen. Englannin suullista harjoittelua oli mielestäni suhteellisen kattavasti, mutta toki lisääkin viestintätaitojen harjoittelua ja kaikenlaista puhumista olisi kyytiin mahtunut.

Ei-arvioitavat oman aikataulun mukaan käytävät englannin keskustelutehtävät taisivat jäädä joidenkin tiimien kohdalla liian ohuiksi ja pintapuolisiksi (kun normitunneillahan ei koskaan näin tapahdu…). Tässä siis yksi havaitsemistani jatkossa kehitettävistä tehtävistä. Lisää opettajan valvontaa vai opiskelijoiden vastuuttamista ottamaan myös keskustelutehtävät tosissaan? Varmasti molempia tarvitaan.

Kuullunymmärtämistehtäviä tehtiin sekä tiimissä että yksilötehtävänä. Tehtävät olivat YouTube-videoita, joihin olin laatinut perinteisiä monivalinta- tai avokysymyksiä tai soveltavampia pohdintaa vaativia kysymyksiä. Kuuntelu-, reagointi- ja keskustelutaitoja sai treenata myös tositilanteessa, kun amerikkalainen vierailijaluennoitsija esitelmöi sekä ennen kaikkea keskustelutti opiskelijoita kulttuurien välisistä eroista mm. vuorovaikutustilanteissa. Vierailuluennon avulla saatiin myös hieman kohdekielen autenttista kulttuurikasvatusta.

Sanaston kohdalla tilanne oli tietenkin kummastuttava. Miten harjoitellaan sanastoa ykköskurssilla, joka monella oli ensimmäinen lukion englannin kurssi (osa kävi ENA2-kurssin 1.jaksossa), kun aihepiireinä on avaruutta, säteilyä ja maantieteen ilmiöitä? Tein sellaisen valinnan, että sanaston laajentaminen tapahtuisi pääosin opiskelumateriaaliin tutustumisen kautta. Tiimit tosin kokosivat lisäksi itse valitsemaansa keskeistä sanastoa kolmesta aihepiiristä (avaruus, ilmasto, säteily) ja laativat sanastotehtävän ja/tai haluamansa visuaalisen sanastokaavion. Uutta sanastoa siis tuli jonkin verran ja nimenomaan käytännön kautta, kun oli pakko ymmärtää vaikeahkoa englanninkielistä sisältöä.

Kaikki tiimijakson tehtävät, palautukset ja ohjeet olivat Moodle-alustalla, kuten edellisissä postauksissa on kerrottu. Englannin osalta mukana oli myös neljä ajastettua sähköistä kieliopin lähtötasotestiä. Jos opiskelija sai testistä hyvän arvosanan ja osoitti (ennen kaikkea itselleen) hallitsevansa asian, ei hänen tarvinnut opiskella asiaa enempää. Jos taas opiskelija ei sai arvosanan 7 tai alle, hän ilmoittautui kielioppityöpajaan, jossa kyseistä sisältöä harjoiteltiin tarkemmin. Lisäksi järjestin kieliopista tukiopetusta halukkaille. Kielioppiharjoittelun tukena työpajoissa ja kotiharjoittelussa käytettiin kielioppikirjaan. Muuta oppikirjaa ei ollut käytössä. Jakson lopulla testatessamme ekoetta englannissa testattiin juuri kielioppisisällöt eli perusaikamuodot.

Jahas. Ja sitten arvioinnista. Jakson alussa selvitettiin arviointikriteerit ja englannin osalta ne olivat yksinkertaisesti: kaikki jakson aikana tehdyt tuotokset ja testit sekä tiimin työskentely (ja sen kehittyminen). Tuotoksia olivat siis alussa luettelemani viikkotehtävät, kirjallinen yhteistuotos ja kirjallinen yksilötuotos, sanastotuotokset ja keskustelutuotos. Testejä tehtiin kuullun ymmärtämisessä ja kieliopissa. Arvosana tuli näiden perusteella ja todellakin siihen vaikuttivat sekä tiimitehtävät että yksilötehtävät (suhde noin 40-60). Arviointi aiheutti paljon keskustelua opiskelijoissa. Osa koki epäreiluna, että oma arvosana muodostui myös sellaisesta mitä koko tiimi oli tehnyt. Osa puolestaan kummasteli, miten heille voidaan antaa numero ilman loppukoetta. Tätä olen saanut avata monesti. Arvosanaan siis vaikuttivat kaikki tehtävät, joissa englantia käytettiin, kaikki kielitaidon osa-alueisiin kuuluva osaaminen sekä vuorovaikutustaitojen osoittaminen ja kehittäminen tiimityössä. Olin myös sähköisten testien arvioinnissa tiukka, armopisteitä sinne-päin suunnilleen vastauksesta ei herunut. Toivottavasti tämä kannustaa yhä jatkossa huolellisuuteen sekä itsearviointitaitojen laajentamiseen (mm. Millaista osaamista minulla on? Missä osa-alueissa on vahvuuteni/heikkouteni? Miten tuon osaamiseni parhaiten esille?) koenumeron tuijottamisen sijaan.

Tiimijaksoa suunnitellessa tietenkin aiemmat painotukset ja systeemit joutuivat tarkasteluun; pystyykö ja kannattaako näin. Jakson aikana ja sen jälkeenkin tiimimetodilla jatkaessani olen kokenut lukuisia epiphany-hetkiä tarkastellessani uudesta näkökulmasta kielen opiskelua ja oppimista. Metsään menee useasti ja mokia tapahtuu, sitä en voi kieltää, mutta koen oikeastaan tänä syksynä tiimijaksohuumassa saavuttaneeni jotakin sellaista pedagogiikkaa, johon todella uskon.

Jenni Kiiskinen

Ylöjärven lukion ranskan ja englannin lehtori

Tiimijakson anatomia

Ylöjärven lukion tiimijaksossa on kyse tästä:

1.vuosikurssi (= 14-ryhmät = noin 140 opiskelijaa) opiskelee 2.jakson ajan fysiikkaa, maantiedettä, äidinkieltä ja englantia 5-6 hengen tiimeissä  ilman kiinteätä lukujärjestyksiä ja perinteisiä oppitunteja itse toimintaansa ja oppimaansa aktiivisesti suunnitellen, seuraten ja arvioiden. Tiimiopiskelu on osittain kuin ryhmätyötä, mutta pelkkä ryhmätyöksi kutsuminen ei tee sille täysin oikeutta. Mielestämme tiimiopiskelu menee askeleen ryhmätyöstä eteenpäin. Jokainen tiimi valitsee viikottain itselleen tiimiliiderin eli suomeksi sanottuna tiimin vastuuopiskelijan, joka mm. johtaa tiimiään kyseisen viikon tehtävissä. Tiimijaon perusteita avataan myöhemmin. Se nimittäin on niin mielenkiintoinen maailmansa, että ansaitsee kunnon selostuksen ja perustelun.

Sisältö tiimijaksoon tulee fysiikasta sekä maantieteestä, joissa tutkimuksen kohteena olevat ilmiöt muodostuvat teemoista : avaruus, maanpinta, ilmakehä, sää ja ilmasto, vesikehä, kasvillisuus sekä säteily. Välineinä on äidinkieli ja kirjallisuus sekä englanti. Mukana kulkevat myös opinto-ohjaus ja erityisopetus.

Päivät koostuvat työpajoista (workshop), vierailuista ja vierailijoiden esityksistä, harjoittelusta, toiminnan suunnittelusta, tehtävistä, tuotoksista ja toimeksiannoista ynnä muusta. Arviointi on kokonaan oma juttunsa. Siihenkin palataan blogissa myöhemmin.

Tiimijakson opettajat ohjaavat tiimejä omissa aineissaan sekä huolehtivat omien tiimiensä tsemppaamisesta ja opastuksesta yleensä.

1. ja 7. koodit ovat normaalissa käytössä ja niillä olevilla kursseilla opiskellaan ns. tiimijakson ulkopuolella normaalisti.

(artikkelikuva on yksi monista alkuperäisversiosta, viikkoohjelma on muuttunut jonkin verran kuvasta)