Mitä?! Tiimijakso tulee taas!

Syksyinen sade täyttää taivaan, valo vähenee ja aamut tuntuvat toinen toistaan kylmemmiltä. Voisi kuvitella, että masentaisi ja motivaatio olisi hukassa – mutta mitä vielä! Ahkerat opettajat ovat jalat kaasupolkimilla valmiina starttaamaan tiimijakson jälleen kerran. Tänä syksynä vedetään vähintään yhtä kovaa ja korkealta kuin edellisinä vuosina, siitä pitää huolen upea opetiimi. Tiimijakso on vakiinnuttanut paikkansa Ylöjärven lukiossa, sillä jakso on järjestetty ensimmäisen vuoden opiskelijoille jo vuodesta 2014.

Tänä vuonna mukana olevat oppiaineet ja kurssit tulevat olemaan samat kuin viime syksynä: BI1, KE1, RU1, ÄI1, OPO1 ja TO2. Opetiimiinkin tulee vain yhden henkilön muutos, vaikka alkuperäisenä ajatuksena on ollut että aineet ja opettajat vaihtuisivat joka kerta. Säilyttämällä aineet ja opettajat samoina pystymme paremmin kehittämään aineyhdistelmiä ja koko jaksoa toimivammaksi sen sijaan, että aloittaisimme aina alusta. Kokemuksesta osaamme nyt sanoa mikä toimii ja mikä ei, millaiset tehtävät onnistuvat, kuinka paljon mihinkin vaaditaan aikaa, mitä teemoja on helppo yhdistää, kuinka tiimit saadaan toimimaan jne. Uskomme myös, että viime vuonna älyttömiin mittoihin venynyt työaika saisi näin takaisin inhimillisiä piirteitä.

Näin aloituspöhinässä palatkaamme vielä hetkeksi vuosi sitten kerättyyn tiimijaksopalautteeseen, jonka julkaiseminen hukkui muiden kiireiden alle ja lopulta unohtui kokonaan. Opiskelijat vastasivat palautteeseen kaksi viikkoa jakson loppumisen jälkeen, pölyn hieman jo laskeuduttua. Saimme yhteensä 125 vastausta. Yhteenveto palautteesta löytyy linkin takaa ja yhteenvedon yhteenveto alta.

Tiimijaksoon oltiin kokonaisuudessaan hyvinkin tyytyväisiä, sillä saimme keskiarvoksi kouluarvosanan 8,3. Opiskelijat olivat tyytyväisiä erityisesti tiimijakson ryhmähenkeen, uusiin kavereihin, erilaiseen tapaan opiskella, omatoimisuuteen, tiimiopettajiin ja yhdessä tekemiseen. Myös omaan henkilökohtaiseen työpanokseen oltiin verrattain tyytyväsiä keskiarvon ollessa 8,5.

Sieppaa2

Tiimijakso16, kiitos vielä kerran!

Kehitysehdotuksina saimme mm. kehotuksen vähentää tehtävien määrää ja lisätä opettajajohtoisia pajoja. Osa toivoi enemmän yksilötehtäviä, osa vähemmän. Joidenkin mielestä tiimijakso voisi kestää jopa kahden jakson ajan, mikä on ihan ymmärrettävää, sillä tiimien toiminta parantui silmin nähden jakson loppua kohden.

Yli 90 prosenttia vastanneista koki, että tiimijakso paransi kouluviihtyvyyttä. Lähes kaikki myös saivat tiimijaksolla uusia kavereita. Tiimijakoon, tiimien toimivuuteen ja ryhmäytymiseen käytimme viime vuonna paljon aikaa, mikä selvästi kannatti, sillä lähes 90 prosenttia koki, että oman tiimin yhteistyö sujui hyvin tai erinomaisesti. Omien tiimityötaitojen koettiin kehittyneen ja uusia asioita opittiin myös itsestä. Tiimityötaidoista kehittyivät erityisesti töiden aikataulutus, oman mielipiteen esittäminen, muiden kuunteleminen ja rakentavasti keskusteleminen. Omista vahvuuksista löytyivät (jopa yllättäen) esimerkiksi luovuus, ideointikyky, vastuunotto ja johtamiskyky.

Kurssien ainesisällöt opittiin pääsääntöisesti hyvin. Lähes 70 prosenttia oppi asiat hyvin tai erinomaisesti, mutta noin kolmasosa koki että oppimisessa oli puutteita. Opiskelijat ovat itse usein hyvin kriittisiä oman oppimisensa suhteen ja sen vuoksi aiommekin tänä vuonna panostaa opettamisen lisäksi oppimisen näkyväksi tekemiseen. Mahtavaa oli, että lähes kaikilla tietotekniset taidot parantuivat vähintään hieman, 22 prosentilla jopa merkittävästi. TO2:sen eli tutkiva oppiminen teknologialla -kurssin mukana olo on siis selkeästi perusteltua. Hyvät tietotekniset taidot helpottavat sekä opiskelijoiden että opettajien työtä lukio-opintojen jatkuessa.

Tiimijakso17 käynnistyy 2.10 alkavalla 24h-leirillä, kuten joka vuosi ennenkin. Siitä eteenpäin, yhteensä seitsemän viikkoa, tulee olemaan eriasteista ja erimuotoista tiimityöskentelyä. Yhtenä käytännön muutoksena mainittakoon, että tänä vuonna kaikki tiimiluokat sijaitsevat samassa kerroksessa ja samalla käytävällä. Kouluumme tulee siis muodostumaan tiimisiipi! Muistutuksena vielä, että kaikille avoin avoimien ovien ilta tulee olemaan 23.11. klo 17-19. Tervetuloa! 

 

Sieppaa

Viime vuoden opiskelijat lähtisivät tiimijaksolle toistamiseen.

Mainokset

Tiimijakson evoluutio

Yhtenä tiimioppimisen pedagogisena haasteena on ollut sopivan tehtävämäärän mitoittaminen annetulle ajanjaksolle. Saimme jakson puolivälissä opiskelijoilta ihan aiheellista palautetta siitä, että työmäärä oli ajoittain liian suuri. Tiimijaksolla työtä tehdään yhdessä muiden kanssa, jolloin osan ajasta vie väkisinkin asioista sopiminen ja tehtävien jakaminen. On haastavaa saada asioita tehtyä tehokkaasti ja samalla huomioitua että kaikki tiimissä tekevät osansa. Toki lukio-opintoihin liittyy aina kotona tehtävän työn osuus, niin myös tiimijaksolla. Ei ole ollut tarkoituskaan, että kaikkea tehtäisiin koulussa. Otimme kuitenkin palautteen huomioon ja  viikkoja suunnitellessamme kiinnitimme enemmän huomiota tehtävien vaativan ajan määrään sekä sähköisen oppimisympäristön ulkoasun selkeyteen. Muutimme lennosta myös viikon lukujärjestystä. Parasta tiimijaksolla onkin ollut se, että pystymme koko ajan kehittämään sekä itseämme että koko tiimijaksosysteemiä!

reppuennen

Kieltämättä aika sekavalta vaikuttaa…

reppujalkeen

…mutta nyt näyttää hyvältä!

vikalukkari

Nyyh… Viimeistä viedään! Tässä viimeisen viikon lukujärjestys.

Tiimijakson kokeman evoluution lisäksi evoluutio on myös yksi biologian ykköskurssin keskeisimmistä sisällöistä. Evoluutiota opiskelimme kahden viikon ajan Rakkaudesta lajiin -teeman alla. Ensimmäisellä viikolla tulivat selviksi evoluution keskeiset käsitteet muuntelusta pullonkaulailmiöön. Käsitteitä hyödynnettiin viikkotehtävässä, jossa tuli ideoida tulevaisuuden ihminen, Homo futurensis. Korkealentoiset ajatukset saivat tukea luonnonvalinnasta ja nykyihmisen evoluutiosta. Tulevaisuuden ihmisellä some saattaa yhä olla käytössä, korvaan on kasvanut puhelintasku, kämmeneen lisäsormi ja puhekyky on kadonnut. Toisaalta evoluutio ja merenpinnan nousu ilmastonmuutoksen myötä ovat voineet johtaa ihmiskunnan mereen. Kidukset, räpyläraajat ja suomut tuovat tällöin paremman kelpoisuuden. On myös mahdollista, että ydinsodan myötä saapuu ydintalvi ja karvoitus lisääntyy. Ravintona saattaa olla yksinomaan kasvit tai futuristiset ravintopillerit.

futurensis

16B:n näkemyksiä ihmisistä tulevaisuudessa.

Toisella viikolla elämä syntyi ja kehittyi ja opiskelijatkin hahmottivat että me ihmiset olemme tulleet tänne ihan vasta. Mikäli elämän historia tiivistettäisiin 24 tuntiin, olisimme ilmestyneet maapallolle vasta 1 min 17 sekuntia ennen vuorokauden vaihtumista! Paljon olemme silti saaneet aikaan, onhan tiimijaksokin tästä jo osoituksena (heh heh). Viikkotehtävässä tiimit kirjoittivat novellin, johon elämän kehitys tuli tavalla tai toisella tuoda mukaan. Novelliin tuli sisältyä myös ruotsin kieltä, kasvutarina, veden kemialliset ominaisuudet sekä ilmakehän kerrokset. Helppoa eikö totta?

novelli

Osa novelleista sai onnistuneen sisällön lisäksi kauniit kannet! Kuvassa Atomien novelli.

Biologian ykköskurssi on ollut erityisen helppo toteuttaa tiimiopiskeluna, sillä kurssin sisällön voi kätevästi jakaa muutamaan laajempaan kokonaisuuteen. Tällä tiimijaksolla kokonaisuudet olivat elämän tunnuspiirteet ja edellytykset, eliökunnan luokittelu, solu ja DNA, evoluutio sekä lisääntyminen. Biologian opettajan näkökulmasta sisältö tuli käsiteltyä jopa perusteellisemmin kuin perinteisellä kurssilla ja myös opiskelijoilta saatu palaute tukee tätä käsitystä. Kurssin aiheet eivät ole vaikeita vaan suurimmalta osin tuttuja jo yläkoulusta. Arvioinnin pohjana toimivat palautetut tiimi- ja yksilötehtävät, viiikkotehtävät sekä muutamat välitestit. Osaamistaan on voinut osoittaa myös joka viikkoisissa pajoissa. Toivottavasti mahdollisimman monelle syttyi kipinä jatkaa biologian opintoja vielä pakollisten kurssien jälkeenkin! Opettajan olo on ainakin haikea, tämän porukan kanssa olisi voinut jatkaa vielä pitkään.

solumalli

Tiimijaksolla yksi biologian tiimitehtävistä oli tehdä 3D-malli solusta. Tässä eläinsolu AutistiAlieneiden mallintamana. Tunnistatko soluelimet?

Tiimijakso on loppumaisillaan mutta blogipostauksia tiimijakson anatomiasta on tulossa vielä jatkossakin. Maanantaina 28.11. klo 17 tiimijaksolaiset esittelevät avoimien ovien illassa tiimiopiskeluaan ja viikkotuotoksiaan. Kaikki kiinnostuneet pääsevät kuulemaan, näkemään ja kysymään, miten meillä tämä jakso oikein on sujunut. Vastaus on kylläkin helppo: LOISTAVASTI! Tervetuloa mukaan!

opet

Tiimiopettajien rentoutumishetki työpäivän jälkeen. Jussi lukee ja muut kuuntelevat vakavina.

Opiskelijan näkökulma tiimijaksoon

Kun nuoret ensimmäisessä jaksossa vasta hämmentyneinä opettelivat lukion toimintaa, joukko opettajia kaikessa hiljaisuudessaan valmisteli jo toista jaksoa. Toinen jakso tulisi nimittäin olemaan unohtumaton – jo toista kertaa Ylöjärven lukiossa järjestettävä tiimijakso.

 Ryhmähengen löytämistä

Lukiotaipaleemme ensimmäisen koeviikon jälkeen meidät lähetettiin 24 tuntia kestävälle leirille kouluun. Jokainen jakson tiimiope sai ”oman luokan” huolehdittavakseen, ja leirin alussa oma tiimiope kertoi tiimijaot. Jokaisen oli aiemmin täytynyt tehdä persoonallisuustesti, jonka pohjalta tiimit jaettiin. Käsittääkseni jokaiseen tiimiin oli tarkoitus tulla mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Se, kuinka toimivaa tämä jaottelu oli, oli hyvin yksilöllistä.

24h-leirillä toiminta painottui rastien kiertämiseen. Rasteilla teimme erilaisia ryhmäytymisharjoituksia, kuten paineensietokyvyn testausta ja leikkejä, tiimin kanssa. Toisilla tiimityöskentelyn taito löytyi nopeasti, toisilla sitä ei koko jakson aikana löytynyt välttämättä ollenkaan. Rastien tuotoksista jokainen tiimi askarteli oman posterin, johon tuli myös tiimille keksitty nimi.

tiimijakso2

24h-leirillä jokainen tiimi valmisti itsestään oman posterin.

Onneksi kuitenkaan koko leiri ei ollut kouluasioiden parissa työskentelyä, vaan myös hauskanpitoa. ”Oli hauskaa ja mukavaa tekemistä kavereiden kanssa. Tutustuin uusin ihmisiin ja valvoin koko yön”, kertoo anonyymi ykkösluokkalainen. Kovan työn tulos näkyi aamulla sekä tuotoksista että tuottajista. Opiskelijat olivat väsyneitä puurtamisesta (tai mahdollisesti pieneksi jääneiden yöunien jäljiltä) ja tuotokset olivat hienoja. Leiri kuitenkin jakoi myös mielipiteitä. Johtoporras-tiimistä Annu kertoo ajatuksiaan leiristä: ”Aktiviteetteja oli liikaa, ja ne olivat vähän liian lapsellisia. Toisekseen meillä oli liian vähän vapaa-aikaa ja menoamme rajoitettiin tapaan, jolla olisimme olleet päiväkoti-ikäisiä.”

 Arjen kulku kiireistä

Tiimijakso kulki pääosittain viikko kerrallaan. Joka viikko tiimeille annettiin tehtävät, joiden piti olla perjantaina valmiit, sekä suurempi viikkotehtävä, jossa hyödynnettiin monta ainetta kerralla. Viikkotehtävän aiheita olivat muiden muassa lehti, mielenterveyskampanja, opetustuokio sekä sanomalehdestä ja liisteristä askarreltu biodiversiteettipallo. Tehtävien määrää kommentoi Sanni Mandariinit-tiimistä: ”Tehtäviä ei pitäisi olla yhtään enempää. Annetut tehtävät ehtii juuri ja juuri tehdä viikossa valmiiksi.”

Maanantaiaamuisin pidettiin yksilö- ja ryhmätestit, jotta tiimiopet saivat oppimisestamme lisää tietoa koeviikon puuttumisen vuoksi. Päätimme myös viikon tiimiliiderin, joka toimi niin sanottuna johtajana viikon kerrallaan. Perjantai oli viikkotehtävän esittelypäivä. Tiimit esittelivät aikaansaannoksensa koko ryhmälle ja arvioivat toistensa tuotoksia. Samana päivänä saimme myös selville seuraavan viikon ennakkotehtävät.

Viikon aikana piti huolehtia, että jotkut tiimiläisistä menevät oppimispajoihin, joissa kerrottiin aina tarkemmin viikon aiheesta jonkin aineen kannalta. Jakson aikana oli myös vierailijoita ja vierailuja, joihin piti muistaa ilmoittautua. Esimerkiksi yhtenä päivänä menimme yhdessä katsomaan elokuvan Inside Out, mikä oli mukava virkistys arkeen. ”Elokuvissa käynti oli kivaa vaihtelua samanlaisiin päiviin. Vaihtelua tuli myös tehtävien tekoon, kun niitä piti tehdä elokuvan pohjalta”, kertoo Ruissämpylät-tiimin Aino.

Oli mukavaa, kun opettajat eivät tuntuneet asettavan kovia paineita oppimisen suhteen. Vaikka testit olivat joka viikko, ei ollut suuria paineita esimerkiksi koeviikkoa kohtaan. Opettajat myös tuntuivat välittävän opiskelijoista ja kävivät kyselemässä miten menee ja tarvitaanko apua.

tiimijakso1

Kuvispajoissa askarreltiin viikkotehtäviin liittyviä luomuksia.

Tiimien töiden tulosten laadut vaihtelivat. Toiset tiimit jaksoivat panostaa töihin kunnolla, toiset menivät sieltä mistä aita on matalin. Yleinen ongelma tiimeillä olikin ihmisten erilaisuus. Totta kai erilaisuus on yleensä rikkaus, mutta tässä tilanteessa se ei sitä koko aikaa ollut. Tiimissä yksi tai kaksi ihmistä saattoi tehdä koko tiimin tehtävät, koska muut eivät niitä tehneet. Ei voinut jättää tekemättäkään, koska se olisi vaikuttanut myös omaan arviointiin. Saattoi olla myös niin, että johonkin tiimiin oli sattunut todella hyvät kaverukset, jotka eivät tehneet oikein mitään eivätkä tutustuneet muihin lainkaan. Tällainen heikentää tiimihenkeä huomattavasti. Monella tiimihenki kuitenkin löytyi, jos ei heti alkuunsa, niin ainakin jakson loppupuolella. Tiimistä Pöllöt Ida kommentoi: ”Tiimihenkemme on hyvä. Keskustelu on sujuvaa ja kaikki kuuntelevat toisiaan suurimaksi osaksi. Tiimin kanssa on ollut kivaa ja olemme tutustuneet toisiimme.”

Opiskelun vaikeudet ja niiden helpottuminen

Alusta alkaen monen mielessä liikkui kysymys: miten opimme tarvittavat asiat? Tähän kysymykseen emme saaneet missään vaiheessa kunnollista vastausta, ja moni opiskelija kaipasikin lisäopetusta puolituntisten pajojen lisäksi. Esimerkiksi Hennalla Voittamattomat-tiimistä olisi ollut tarvetta lisäopetukselle: ”Varsinkin matikasta olisi voinut olla vähän enemmän tarkempaa opetusta. Moni asia jäi epäselväksi…” Opettajia oli myös hankala löytää, jos kysymyksiä heräsi. Silloin asiat jäivät epäselviksi, eikä tehtävien teko oikein sujunut. Kaikki asiat piti itse lukea kirjasta ja oppia. Joillekin opiskelijoille tämä tyyli on varsin hyödyllinen, mutta kaikki tietävät, että ihmisten oppimistavat vaihtelevat laidasta laitaan. Niin monen aineen itseopiskelu on kuitenkin fiksummallekin oppijalle niin pienessä ajassa hankalaa. Jokainen ei kuitenkaan tätä mieltä ollut: ”En kaipaa lisää opetusta ollenkaan. On kivaa, kun oli vähän rennompi jakso eikä tarvinnut koko aikaa kuunnella opetusta”, kommentoi Elmo tiimistä Johtoporras.

tiimijakso3

Suuri osa opiskelusta tehtiin tiimeissä läppäreiden parissa (käytössä esim. Moodle, O365, OneNote).

Itseäni, ja montaa muuta huomaamaani opiskelijaa, harmitti erityisesti maanantain testeihin annetun valmistautumisajan pienuus. Koko seuraavan viikon asiat piti harjoitella kahdessa päivässä. Tämä kaksi päivää kuitenkin on viikonloppu; ainoa aika, kun opiskelijat saisivat olla rauhassa viikon stressaavilta tehtäviltä. Jos maanantain testeissä oikeasti halusi pärjätä, oli opiskeltava kunnolla viikonloppuna.

Saimme kirjoittaa opettajille palautetta, ja jakson loppua kohden opettajat onneksi ottivatkin niistä kiinni! Matikan opetusta oli nyt saatavilla enemmän, ja testiaikataulut muuttuivat. On hienoa huomata, kuinka pystymme itse vaikuttamaan siihen, mikä tuntuu paremmalta.

 Mukava kokemus

Tämä pari kuukautta kestävä kokemus tuskin kuuluu elämiemme kauheimpiin hetkiin. Opettajat olivat mukavia, tutustuimme pakolla uusiin ihmisiin, opiskelu oli vapaata ja saimme päättää rytmin, tavat, aikataulut… Lukion ensimmäisen vuoden toinen jakso ei välttämättä opettanut meille biologiasta, matematiikasta, äidinkielestä, psykologiasta tai englannista niin paljoa kuin normaaleissa jaksoissa olisimme oppineet, mutta sen sijaan opimme paljon muuta.

Opimme työskentelemään paremmin ryhmissä, jakamaan työtä ja vastuuta tasapuolisesti. Saatoimme myös oppia itsestämme uusia puolia. Opimme uusia tiedonhaku- ja opiskelutapoja sekä kärsivällisyyttä.

Oli ilo kokeilla erilaista oppimista. Kuinka onnistunut tiimijakso siis oli? ”Ihan hyvin onnistunut. Tehtävänantoihin ja yleisiin ohjeisiin oltaisiin voitu panostaa enemmän”, kertoo Salli Johtoporras-tiimistä.

Sofia Alanen, 1. vuoden opiskelija

 

 

Matematiikka tiimijaksolla

Halusin päästä kokeilemaan, miten matematiikka sopii mukaan tiimijaksolle. Ensimmäinen mietinnän paikka oli, mikä matematiikan kurssi sopisi parhaiten ja miten lyhyt ja pitkä matematiikka huomioitaisiin. Geometria tuntui järkevimmältä valinnalta mm. sen vuoksi, että siinä on hyvin samanlaiset sisällöt sekä lyhyellä että pitkällä matematiikalla. Lisäksi geometria on käytännönläheistä ja siinä tarkastellaan paljon konkreettisia muotoja ja kappaleita, joita voisi tiimijaksolla ehtiä esim. kuvataiteeseen integroituna rakentamaan, ettei asioita vain pyöriteltäisi paperilla.

”Aluksi pelkäsin, että matematiikka jää kovin irralliseksi aineeksi tiimijaksolla, mutta pelko on osoittautunut turhaksi.”

Ennen tiimijaksoa mietin pitkään, otanko jonkun geometrian kirjan käyttöön. Päädyin kuitenkin lopulta tekemään materiaalit itse OneNote-muistiinpanoina opiskelijoille. Tähän tärkeimpinä vaikuttajina oli se, että tiimijaksolla etenemisjärjestys on erilainen kuin missään kirjassa ja pitkän ja lyhyen matematiikan lukijat ovat sekaisin tiimeissä. Lisäksi, kun teen tehtävät itse, minun on mahdollisuus paremmin huomioida viikon teemat myös matematiikan tehtävissä.

tehtävälista

Tiimijakson alussa opiskelijoille jaettiin matematiikan tehtävälista ja oppimispäiväkirja. Tässä on pala listasta kahden ensimmäisen viikon osalta. Kaikille opiskelijoille oli 12 yhteistä tehtävää ja pitkän matematiikan lukijoille oli kuusi lisätehtävä joka viikko.

Ensimmäisellä viikolla viikkotehtävänä olleeseen sarjakuvalaatikkoon sai hyvin yhdistettyä suorakulmaiseen särmiöön liittyvät asiat. Opiskelijat kertasivat ensin Pythagoraan lauseen käytön ja määrittivät mm. laatikon tilavuuden, kuinka paljon paperia tarvitsevat laatikon päällystämiseen ja kuinka pitkä on pisin sauva, joka mahtuu laatikkoon. Nämä tehtiin tiimitehtävänä. Lisäksi joka viikko opiskelijat saivat laskutehtäviä, jotka jokaisen piti laskea omaan vihkoonsa. Tehtävissä oli kaikille yhteiset tehtävät ja lisätehtävät pitkän matematiikan lukijoille. Opiskelijoita kannustettiin laskemaan yhdessä ja auttamaan toinen toisiaan. Osa tiimeistä laskikin yhdessä, mutta osa tiimeistä on kommentoinut, että koulussa tehdään yhdessä viikkotehtävää sekä tiimitehtäviä ja matematiikan tehtävät jäävät herkästi kotona tehtäviksi.

Matematiikasta pidettiin aluksi tiimiliideripajoja, joihin tuli yksi opiskelija joka tiimistä. Pajassa käytiin opettajajohtoisesti läpi viikon matematiikan asioita. Tiimiliiderin tehtävä oli pajan jälkeen opettaa asiat omalle tiimille. Lisäksi perjantaisin oli matikkapaja, johon kuka tahansa sai tulla kuuntelemaan seuraavan viikon asiaa. Geometria tuntui opiskelijoista melko vaikealta asialta ja tiimijakson puolen välin palautteessa opiskelijat toivoivat matematiikkapajoja lisää. Tämä palaute huomioiden laitoimme matematiikan oven viereen listan, josta tiimit saivat varata aikoja, milloin tulevat laskemaan tehtäviä matematiikan luokkaan ja opettaja auttaa ja selittää vaikeaksi koettuja asioita.

Ensimmäisen viikon suorakulmaisen särmiön tarkastelun jälkeen aiheena oli yhdenmuotoisuus ja mittakaava. Nämä sai luontevasti otettua mukaan myös viikkotehtävänä olleeseen lehteen. Lehdestä piti löytyä matematiikan pulmasivu sekä kuva, johon oli merkitty käytetty mittakaava.

Kolmannella viikolla käsiteltiin kolmioita ja monikulmioita. Silloin pitkän matematiikan lukijoille oli matematiikkapajoja heille uusista asioista, sini- ja kosinilauseesta. Kerran viikossa oli matematiikasta joko yksilö- tai tiimitestejä tai molempia. Tiimitehtävissä oli sen verran paljon tehtävää pienessä ajassa, että yksi opiskelija ei ennättänyt tehdä niitä koko tiimin puolesta, vaan hommia piti jakaa. Tiimitesteinä oli myös avoimia ongelmanratkaisutehtäviä. Tiimeille jaettiin esimerkiksi pallot ja heidän piti selvittää pallon tilavuus. Heidän piti kirjata ylös myös vaiheet, miten pääsivät tulokseen.

Viidennellä viikolla opiskelijat tekivät viikkotehtävänä sanomalehti-liisteripallon, jonka maalasivat kuvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Viikkotehtävän matematiikan osuudessa opiskelijoiden tuli mitata pallon ympärysmitta sekä piirtää päiväntasaaja, nollannen asteen pituuspiiri ja Ylöjärvi oikeaan kohtaan. Yksilötehtävänä opiskelijat saivat tutkia palloa myös GeoGebra-ohjelman avulla.

Alla esimerkkinä kyseisen viikon tiimitehtävä:

 tiimitehtävä

 

113

Ennen kuin Ylöjärven sijainti löytyi pallon pinnalta, piti laskea leveys- ja pituuspiireihin liittyviä laskuja. Tässä selvitetään pallon ympärysmittaa.

 

”Tiimijaksolla opiskelijoilla on itsellään ollut suuri vastuu oppimisestaan.”

Nyt on menossa kuudes viikko ja viikkotehtävänä olevasta tilataideteoksesta tulee löytyä kolme erilaista lieriötä ja kaksi kartiota, joista toisen tilavuus on yksi litra. Lisäksi opiskelijoiden on liitettävä osaksi taideteosta kaikkien kappaleiden tilavuuksien ja pinta-alojen laskeminen välivaiheineen.

025

Olen iloinen, että tiimijaksolla matematiikan on saanut osaksi käytännön tekemistä. Toivottavasti näin matematiikkaa kohtaan on joillakin opiskelijoilla herännyt uutta kiinnostusta. Opiskelijat ovat pyytäneet aktiivisesti apua tehtävien tekemiseen ja opettajalla on ollut aikaa auttaa. Mielestäni tiimijaksolla opiskelijat, jotka eivät itse pyydä apua, jäävät normaalia luokkaopetusta herkemmin ilman apua. Tiimijaksolla on tosin ollut hieno huomata, kuinka opiskelijat ovat osanneet käyttää oman tiimin sisällä toisen opiskelijan matematiikan vahvuuksia hyödyksi eikä aina tarvitakaan opettajaa viereen.

 

Minna Jokela

Ylöjärven lukion matemaattisten aineiden opettaja

 

 

 

 

Opettajat tiimiytyvät – lähtölaskentaa tiimijaksoon

Sitten ITK-päivien olemme tämän vuoden tiimijaksoporukalla kokoontuneet pariin kertaan kouluttautumaan sekä tiimiytymään.

Olemme pohtineet opettajatiimimme yhteisiä arvoja, motiivejamme osallistua tiimioppimisjaksoon, toiveitamme, tavoitteitamme – ja pelkojamme. Olemme harjoitelleet avointa dialogia, miettineet vahvuuksiamme, omaa rooliamme tiimin jäsenenä ja luottoa toisiimme. Meillä on oma tunnuslause. Oma tsemppibiisi. Olimme yhdessä pienellä matkalla ja olemme välillä jakaneet fiiliksiämme pitkin kevättä ja kesää.

Mielestämme olemme nyt mainio porukka, joka on hyvää vauhtia hitsautumassa hyväksi tiimiksi. Tämän ja viime vuotisen kokemukseni valossa minusta tuntuu, että jonkinlainen yhteisen siteen – meidän oman jutun – luominen ja jatkuva sen vahvistaminen on edellytys sille, että tiimi saa heti luottavaisen ja hyvän lähdön. Opiskelijoiden tiimiytyminen on meidän tärkeimpiä tavoitteitamme, joten on välttämätöntä, että myös me tiimiydymme kunnolla. Helppoahan se ei todellakaan aina ole. On kivaa viettää aikaa työkavereiden kanssa ja jutella pedagogiikasta sekä jakaa ideoita, mutta kun pitäisi alkaa sorvata yhteistä tuotosta, jonka takana kaikki seisovat, ja ns. elää arkea niinkin tiiviisti kuin tiimijaksolla, on selvää, että pelkkää mukavaa pedagogista päiväkahvittelua ei ole odotettavissa. Meidänkin ryhmämme vaiheisiin on mahtunut, ja ehkäpä mahtuu yhä kapinointia ja kipuilua.

Omasta mielestäni lähdimme opetiimillämme liikkeelle juuri oikeista asioista aloittaessamme näillä aiemmin mainituilla arvo-, motivaatio- ym”löpinöillä”. Itse olen löpinäihminen – kaikki eivät, ja aluksi turhautumisia oli havaittavissa. Kaikella rakkaudella.

Emme ole vieläkään päättäneet montaakaan käytännön asiaa, mutta kaikki se (ainakin minun kokemukseni mukaan) rakentuu vasta kun näkee millainen tiimijakso tästä vuoden 2015 jaksosta tulee. Pitää todellakin vain luottaa prosessiin! Nyt suunta on selvillä ja sinne päästään joka tapauksessa tavalla tai toisella. Ja joka tapauksessa tavalla tai toiselle jokin asia epäonnistuu. Moka on vain lahja.

Tähän mennessä olemme kuitenkin saaneet kiinni eri oppiaineiden kurssien punaisista langoista (opsin ytimet) ja sidottua ne loogisesti teemoiksi ja ilmiöiksi. Olemme myös jo hieman uskaltaneet hullutella ja mietiskellä tulevia laajoja tehtäviä, sekä jakson koostumusta. Huikeita idiksii! Paljon on tietenkin vielä päätettävää ennen kuin jakso käynnistyy, ja varmasti suunnittelupalaveritkin venyvät. Kovin yksityiskohtaisesti en halua muutenkaan vielä tässä vaiheessa suunnitelmistamme paljastaa, mutta varmasti raportoimme tarkemmin tehtävistämme ja teemoistamme myöhemmin.

Tiimijakso 2015 todellakin jännittää, mutta aivan mahtavan mukavalla tavalla. Odotan taas innolla, mitä kaikkea opin itsestäni ja työstäni. Tästä tulee myös aivan eri jakso kuin viime syksyn tiimijaksosta. Sekin omalta osaltaan hieman pohdituttaa. On varmaan tullut selväksi, että viime tiimijakso oli todella mahtava kokemus ja meillä on mieletön draivi ja meininki. Meillä on sellainen nytkin. Hienoja juttuja luvassa.

Luotetaan prosessiin! Luotetaan tiimiin!

Jenni Kiiskinen

tiimijakson englannin opettaja

syväflow ja dialogitimantti silmissä ja mielessä

syväflow ja dialogitimantti silmissä ja mielessä

Miten maantieteen opiskelu toteutettiin tiimijaksossa?

Nyt kun tiimijakso on takanapäin ja oma työsuhteeni lähenee uhkaavasti loppuaan, on ehkä viimeinen hetki kertoa siitä, miten maantieteen opetus tiimijaksossa käytännössä toteutettiin. Ja tietenkin myös siitä, millaisia olivat kurssin arvosanat. Maantiedehän oli tiimijakson toinen sisältöaine fysiikan ohella ja GE1 kaikille lukiolaisille pakollinen luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä käsittelevä kurssi. Koska kurssin asiat ovat parhaimmillaan helposti ymmärrettäviä ja jo kertaalleen yläkoulussa opiskeltuja, kurssi soveltui erinomaisesti tiimijaksolla opiskeltavaksi.

Tiimijakson viikkoteemat valittiin pitkälti maantieteen aihealueista. Avaruusviikolla fysiikan ja maantieteen kurssien sisältöjen päällekkäisyys kääntyi eduksi ja saimme lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Avaruusviikon sisällöstä on kerrottu tarkemmin Fysiikka-aiheisessa postauksessa. Erityisesti maantieteeseen liittyviä olivat palautettavat aikavyöhykelaskut sekä maan (avaruudellisiin) liikeisiin liittyviä ilmiöitä (valaistusvyöhykkeet, vuorovesi, jne.) käsittelevät tehtävät. Toisella viikolla teemana ollut maanpinta muuttuu käsitteli endo- ja eksogeenisiä tapahtumia eli maan sisällä ja pinnalla tapahtuvia prosesseja sekä niiden synnyttämiä muodostelmia. Opiskelijat opiskelivat näitä asioita opettajajohtoisessa maantieteen työpajassa, tehtäviä tehden sekä ”Hullu keksijä” -viikkotehtävää toteuttaessaan. Äidinkielessä tehdyissä referaateissa oli aineistona niin ikään endo- ja eksogeenisiin ilmiöihin liittyviä artikkeleita. Kolmannen viikon aihe, sää ja ilmasto, opetti opiskelijoille kenties sen, että sää on muutakin kuin helppo small talkin aihe. Koulullamme vieraili meteorologi Timo Erkkilä Ilmatieteen laitokselta kertomassa mm. sääennusteiden laatimisesta ja tulevaisuuden ilmaston tunnuspiirteistä. Tiimit vastasivat luennon pohjalta tehtyihin tenttikysymyksiin Moodlessa. Englanniksi täytyi kirjoittaa yleisönosastokirjoitus pohjautuen ”Why climate ‘uncertainty’ is no excuse for doing nothing” -artikkeliin (The Conversation, 16.10.2014) eli ilmaista selkeästi oma mielipiteensä ajankohtaiseen aiheeseen. Sääviikolla opiskelijat saivat myös opetella ilmastodiagrammin laatimista Excelillä sekä rasittaa aivosolujaan maantieteen työpajassa, jossa tällä kertaa opiskeltiin tuulia. ”Mistä tuuli tulee?”, kysyi 6 vuotias Oskar Helsingin Sanomien Tiede-sivuilla 22.4.2014. Nyt uskon vahvasti jokaisen tiimin osaavan vastata Oskarille!

Neljännen viikon teemana ollut vesikehä, sai ehkä hieman biologiaan lipsuen meidät opettajat kehittelemään viikkotehtäväksi pohjoisten merialueiden suojeluun liittyvän hyväntekeväisyyskampanjan. Tiimit laativat viikon aikana oman näköisensä kampanjasuunnitelman ja suojelukohteeseen liittyvän mainosvideon. Ryhmien parhaat videot päätyivät Facebookiin tykättäviksi ja eniten tykkäyksiä saanut Ensimmäiset-tiimin voittajakampanja toteutettiin tiimijakson avoimien ovien päivänä 23.11. Kaikki saatu tuotto tilitettiin WWF:lle. Vesikehä viikolla opiskelijat myös opettivat toinen toisilleen meret, merivirrat ja vesijalanjäljen. Aiheet opiskeltiin ensin pienemmässä asiantuntijaryhmässä opettajan kanssa ja seuraavana päivänä sama sisältö opetettiin opiskelijajohtoisesti muille ryhmäläisille. Tämä menetelmä vähensi opettajan työmäärää huomattavasti kun ei tarvinnut opettaa samaa asiaa viiteen kertaan kuten edeltävien viikkojen työpajoissa.

Viides viikko täyttyi kasvillisuusaiheisten lautapelien askartelusta ja samassa yhteydessä opettajaltakin tentattiin uunituoreiden kysymyskorttien kelvollisuutta (ja opettajan omaa osaamista…) Mikä on lehtimetsän maannos? Mikä seuraavista ei kasva savannilla? Akaasia, apinanleipäpuu vai eukalyptus? Kuudes ja viimeinen viikko oli säteilyn valtakuntaa ja maantieteen opettaja saattoi nostaa jossain määrin kätensä niskan taakse. Tosin viikko piti sisällään myös loistavan maantieteeseen (GE2) liittyvän dokumentin ydinjätteiden loppusijoituksesta (Onkalo – ikuinen hauta), johon liittyen tiimit tekivät jälleen Moodle-tentin. Viikkoon kuului lisäksi sähköinen koe, jossa oli kysymyksiä kaikista tiimijakson aineista ja muun muassa karttatehtäviä maantieteellisestä nimistöstä (vuoret, meret, aavikot, niemimaat jne.). E-koe ei kuitenkaan sujunut ongelmitta mittavista järjestelyistä huolimatta, joten jouduimme turvautumaan perinteisesti kynään ja paperiin. Sähköistä koetta testattiin nimenomaan tiimijaksolla sen vuoksi, että kurssin arvosanat eivät olleet kokeesta riippuvaisia. Tuotoksia oli kertynyt viikkojen aikana arviointia varten jo tarpeeksi. Kokeen epäonnistuessa saimme sen sijaan avokasta tietoa siitä, mitkä ovat tällä hetkellä tekniikan pullonkaulat. Onneksi ensimmäiseen sähköiseen yo-kokeeseen on vielä hetki aikaa.

Kasvillisuuslautapelien visuaalinen ilme ja houkuttelevuus oli huikea!

Kasvillisuuslautapelien visuaalinen ilme ja houkuttelevuus oli huikea!

Tiimijakso huipentui tietenkin avoimien ovien päivään mutta myös sitä edeltävään perjantain Amazing Race -kilpailuun. Tiimit suunnistivat heitä varta vasten luotujen QR-koodien antamien vihjeiden avulla ympäri koulua ja koulun pihaa. Löytäessään oikean rastin ja tehtävälapun tiimi joutui hyödyntämään kurssilla oppimaansa ja myös hassuttelemaan esim. keksimällä Opo-kutsuhuudon tai luonto aiheisen haikun. (Haikut olivat aivan loistavia! Alempana lainauksina parhaimmistoa.) Opettajat päivystivät Lyncin päässä ja antoivat tiimin vastaukset saatuaan seuraavan QR-koodin numeron eli käytännössä seuraavalle rastille ohjaavan vihjeen. Viimeinen vihje sanoi ”A3, A4, Quattro, TT + mieshevonen + o” eli ohjasi opiskelijat minne..? Parhaat tiimit palkittiin syötävän hyvillä lahjakorteilla. Hektistä mutta hauskaa oli ainakin opettajilla!

Tiimijakson Amazing Race ja QR-koodiviidakko!

Tiimijakson Amazing Race ja QR-koodiviidakko!

Puut humisevat

aallot lyövät rantoihin

niin rauhallista

Onnistunut ja mieleenpainuva tiimijakso on tämän lukukauden osalta siis ohi, mutta miten sillisalaatista sai arvosanat annettua? Maantieteessä arvosana muotoutui yksilösuoritusten (maanantaitestien yksilöosuudet, palautettavat yksilötehtävät, karttakoe) sekä tiimisuoritusten (tiimitestit, -tehtävät ja viikkotehtävät) summana. Jokaisen arvosanaan vaikutti myös asenne ja aktiivisuus tiimityöskentelyssä eli tiimityöskentelytaidot. Koko joukon keskiarvo oli 7,8 eli mielestäni huomattavasti parempi kuin perinteisellä opettajajohtoisella maantieteen pakollisella kurssilla. Viitosia ja kymppejä ei tullut ollenkaan. Ehkä tiimiopiskelu tasapäisti opiskelijoita arvosanojen suhteen? Jotkut opiskelijat saattoivat menestyä loistamalla tiimityöskentelyssä vaikka aineiden teoria oli heikommissa kantimissa. Toisaalta ahkerat lukutoukat, jotka oppivat parhaiten opettajaa kuuntelemalla ja kirjaa lukemalla eivät ehkä saaneet ansaitsemaansa kymppiä. Haittaako tämä? Minusta ei, sillä tiimijakson aikana opittiin niin valtavasti muita (tärkeämpiä) asioita kuten sosiaalisia taitoja, tiedon soveltamista sekä tunnistamaan omia vahvuuksia ja heikkouksia. Maantieteen opintoja jatkavat saavat kyllä sammutettua tiedonnälkänsä tulevilla kursseilla.

Liikuntasalissa e-koe kokeilu. Vielä näyttää hyvältä...

Liikuntasalissa e-koe kokeilu. Vielä näyttää hyvältä…

Olen valtavan kiitollinen että olen saanut olla mukana näin ainutlaatuisessa tietä raivaavassa kokeilussa ja nähdä tiimiopiskelun toimivuuden tulevaisuuteen kurkottavassa lukiossa. Oma opettajuuteni on kehittynyt ja ehkä ennen kaikkea on lisääntynyt rohkeus poiketa tavanomaisesta, kokeilla uutta ja jättää kirja hetkittäin kokonaan sivuun! Tiedon tankkaaminen ei voi olla enää nykyaikana opiskelun ainut päämäärä. Tiimiopiskelu tulee näkymään ja kuulumaan Ylöjärven lukiossa jatkossakin ja ehdottomasti myös omassa opetuksessani.

Luonto aamuinen

kauniina loistaa tänään

kirkkauden hehku

Oona Helander