Tiimien muodostamisen ihanuus ja kamaluus

Opetiimin yksi tärkeimmistä suunnitteluvaiheen tehtävistä on tiimien muodostaminen. Ylöjärven lukion tiimijaksolla opiskelijat on perinteisesti jaettu tiimeihin ohjausryhmittäin, niin tänäkin vuonna. Opiskelijoita on ensimmäisellä vuosikurssilla 145 ja heistä on muodostettu viisi ohjausryhmää. Määrään sisältyvät myös Y-linjalaiset, jotka erotetaan omaksi ryhmäkseen vasta tiimijakson jälkeen. Jokaisen ohjausryhmän sisällä on viisi tiimiä, joten tiimin koko on keskimäärin 6 opiskelijaa.

Olemme halunneet muodostaa tiimit ohjausryhmien sisältä siksi, että luokattomassa lukiossa ryhmänohjausryhmän rooli jää helposti aika vähäiseksi. Kun nuoret tutustuvat toisiinsa seitsemän viikkoa kestävän jakson aikana väkisinkin aika hyvin, muodostuu ryhmänohjausryhmään ja koko vuosikurssiinkin tiimijakson aikana parhaimmillaan koko lukioajan kestävä vanhanajan luokkahenki. Ennen tiimijakson tuloa lukioomme opiskelijoiden vuosikurssin sisäinen me-henki alkoi kasvaa oikeastaan vasta vanhojentanssien harjoituksissa kakkosella. Nyt tiimijakso tuo tuota yhteishenkeä opiskelijoiden keskuuteen jo ykkösellä.

Tiimien muodostamisessa voi käyttää erilaisia keinoja. Me muodostimme tiimit käyttäen apunamme Belbinin tiimiroolitestiä. Käytimme Jyväskylän ammattikorkeakoulussa suomennettua ja sähköiseen muotoon siirrettyä testipohjaa. Muokkasimme sitä vielä hieman, lähinnä siten, että vastausvaihtoehdot soveltuisivat vastaamaan paremmin lukioikäisen nuoren kohtaamia tilanteita. Otimme tiimien jakamisessa huomioon kolme eniten pisteitä saanutta roolia.

Toiset muodostavat tiimit excelissä, toisten mielestä on mukavampi askarrella!

On tärkeää, että tiimit koostuvat erilaisista jäsenistä. On myös yhtä tärkeätä, että tiimien sisällä ei olisi jo valmiina kovin vahvoja ystävyyssuhteita. Jokainen ensimmäisen vuosikurssin opiskelija käy ensimmäisen jakson aikana opinto-ohjaajan kanssa ohjauskeskustelun, jossa käsitellään myös kaverisuhteita.

Myös ryhmänohjaajat olivat ehtineet tutustumaan omaan ryhmäänsä jo jonkun verran ja heidän kauttaan saimme arvokasta tietoa ryhmien sisällä vallitsevista sosiaalisista suhteista. Tänä vuonna viidestä tiimiopettajista kaksi toimii myös oman tiimiryhmänsä ryhmänohjaajana. Olisi aika ideaali tilanne, jos kaikki tiimiopet toimisivat oman ryhmänsä ryhmänohjaajina, tiimijakson aikana kun tutustuu nuoriin ihan älyttömän hyvin.

Kun lisäksi pitää ottaa huomioon opiskelijoiden tulokoulut, tulokeskiarvot sekä opiskelijoiden mahdolliset erityistarpeet, on paletti melkoinen!

Loppujen lopuksi on tiimien jakaminen aina aikamoista arpapeliä! Koskaan ei voi etukäteen varmaksi tietää, miten ihmiset tulevat toimeen keskenään ja miten eri persoonat reagoivat toisiinsa. Työelämässä ei useinkaan voi valita, kenen kanssa tekee töitä – tiimijakso on hyvää harjoitusta myös sitä silmällä pitäen.

Tiimiopen tehtävä on toimia tiimien ohjaajana ja saada opiskelijat huomaamaan, miten oma toiminta vaikuttaa koko tiimin toimintaan. Siinä palautekeskustelut ovat hyvä väline. Haastavassa tilanteessa on tärkeää, että palautekeskustelussa saadaan luotua kiireetön ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa ketään ei pelota sanoa mielipidettään suoraan.

Ymmärrettävistä syistä opiskelijoita mietityttää tietenkin ennen tiimijakson alkua monta asiaa: kenen kanssa mahdan joutua samaan tiimiin, miten jaksan saman porukan kanssa koko jakson ajan, mitä jos joku ei tee mitään ja minä joudun tekemään kaiken. Nämä kysymykset ovat ihan luonnollisia kenelle tahansa, joka joutuu tekemään yhteistyötä vieraiden ihmisten kanssa. Siksi onkin erityisen tärkeätä, että opiskelijat tietävät jo etukäteen mahdollisimman hyvin, miten ja miksi tiimit jaetaan niin kuin ne jaetaan.

 

Mainokset

Kuinka paljon mahtuu 24 tuntiin?

Kun aloimme suunnitella vuoden 2016 tiimijakson aloittavaa, vuorokauden mittaista 24H-leiriä, pohdimme tarkasti, mitkä olisivat leirin tavoitteet. Tavoitteita oli yhteensä viisi. Tutustuminen ja ryhmäytyminen olivat luonnollisesti ohjelmassa, samoin tiedon jakaminen. Erityisen tärkeäksi tavoitteeksi asetimme sen, että leirin aikana opiskelijat voisivat asennoitua alkavaan tiimijaksoon niin, että he suhtautuisivat edessä olevaan avoimesti ja positiivisesti. Positiivisen asennoitumisen oletimme onnistuvan parhaiten siten, että tarjoamme opiskelijoille aidon mahdollisuuden kotoutumiseen. Miten tutustuminen, ryhmäytyminen, tiedon jakaminen, tiimijaksoon asennoituminen ja kotoutuminen sitten näkyivät leirillä?

img_20161003_122624

Kielen huolto poltto pallo perehdytti opiskelijoita äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen saloihin.

Leiri alkoi maanantaiaamuna 3. lokakuuta kello 10 ja loppui 24 tuntia myöhemmin. Vuorokauden aikana ehti tapahtua paljon: orientoiva luento auditoriossa, lisää orientaatiota tiimiluokissa, tiimiopen esittäytymistä ja tiimiopeen tutustumista, tiimeihin jakautumista ja tutustumisleikkejä, tiimien nimien keksimistä, valokuvaamista, leikkisiä oppiainepajoja (esimerkiksi kielen huolto poltto palloa [sic] ja puolijoukkueteltan pystyttämistä), tutoreiden leikillisiä pajoja, majoittumista, saunomista, iltasadun kuuntelemista, tuutulaulua, nukkumista, valvomista, heräämistä, nukahtamista ja erilaisten some-tilien luomista auringon jo noustua!

maria

Idema Oy:n Maria Haapaniemi avasi 24h-leirin tuomalla terveisiä yrityselämästä: Oppiminen on tärkein tulevaisuuden metataito. 

img_20161003_232044

Iltasadun lukija tarkkailee tuimana keskusradiokopin tuutulaulajia.

Tekemistä oli paljon, mutta pääpainopiste oli kuitenkin vapaamuotoisella hauskanpidolla, jolle olimme varanneet paljon aikaa. Leirin jälkeen kerätyistä palautteista voi päätellä, että suosituimpia ohjelmanumeroita olivat vapaa-aika, ilta ja yö. Kiitosta, ja kritiikkiäkin, saivat toki muutkin leirin ohjelmanumerot, mutta leirin pölyjen jo laskeuduttua on todettava, että sopiva tiedon ja hauskuutta aiheuttavan vapauden suhde takasi leirin onnistumisen. Keskiviikkoaamuna tiimijakson ensimmäisiin tehtäviin kävikin käsiksi suuri joukko innostuneita ja iloisia opiskelijoita, jotka olivat valmiita tositoimiin!

kottbullar

Tiimit testasivat kemistin taitojaan kemiapajassa. Kuvassa köttbullar-tiimi.

halonhakkuuta

Eräilemään pääsee myös koulun nurmikolla! Rohkeimmat nukkuivat yön teltoissa.

Extra! Extra! Read All About It! – Englanti tiimijaksossa

Englanti oli tiimijaksomme toinen välineaine äidinkielen ohella. Vieras kieli sopii kokemukseni mukaan mainiosti tiimiopiskelun ainevalikoimaan.

Koulussamme englannin painotus ENA1-kurssilla on puhe- ja kuullunymmärtämisharjoittelussa, viestintätaidoissa sekä toki sanastossa. Niin juu, ja kielioppikertauksen osuus on myös suuri ENA1-kurssilla. Tavoitteena on tietenkin, että suurimmat aukot aikamuotojen hallinnassa saadaan täytettyä ennen siirtymistä kohti muita rakenteita.

Itse tiimijakson aikana toimintaa ja tekemistä oli tarjolla niin runsaasti, että englannin sai mielestäni kivuttomasti integroitua fysiikan ja maantieteen tarjoamiin sisältöihin. Englanniksi mm. tehtiin avaruusaiheista uutislähetystä, mainos, myyntipuhe sekä juttu(ja) lehteen. Niinä viikkoina joina mitään varsinaista tuotosta ei tehty englanniksi, tuli tiimin kanssa tehdä keskusteluharjoituksia aiheeseen liittyen. Englannin suullista harjoittelua oli mielestäni suhteellisen kattavasti, mutta toki lisääkin viestintätaitojen harjoittelua ja kaikenlaista puhumista olisi kyytiin mahtunut.

Ei-arvioitavat oman aikataulun mukaan käytävät englannin keskustelutehtävät taisivat jäädä joidenkin tiimien kohdalla liian ohuiksi ja pintapuolisiksi (kun normitunneillahan ei koskaan näin tapahdu…). Tässä siis yksi havaitsemistani jatkossa kehitettävistä tehtävistä. Lisää opettajan valvontaa vai opiskelijoiden vastuuttamista ottamaan myös keskustelutehtävät tosissaan? Varmasti molempia tarvitaan.

Kuullunymmärtämistehtäviä tehtiin sekä tiimissä että yksilötehtävänä. Tehtävät olivat YouTube-videoita, joihin olin laatinut perinteisiä monivalinta- tai avokysymyksiä tai soveltavampia pohdintaa vaativia kysymyksiä. Kuuntelu-, reagointi- ja keskustelutaitoja sai treenata myös tositilanteessa, kun amerikkalainen vierailijaluennoitsija esitelmöi sekä ennen kaikkea keskustelutti opiskelijoita kulttuurien välisistä eroista mm. vuorovaikutustilanteissa. Vierailuluennon avulla saatiin myös hieman kohdekielen autenttista kulttuurikasvatusta.

Sanaston kohdalla tilanne oli tietenkin kummastuttava. Miten harjoitellaan sanastoa ykköskurssilla, joka monella oli ensimmäinen lukion englannin kurssi (osa kävi ENA2-kurssin 1.jaksossa), kun aihepiireinä on avaruutta, säteilyä ja maantieteen ilmiöitä? Tein sellaisen valinnan, että sanaston laajentaminen tapahtuisi pääosin opiskelumateriaaliin tutustumisen kautta. Tiimit tosin kokosivat lisäksi itse valitsemaansa keskeistä sanastoa kolmesta aihepiiristä (avaruus, ilmasto, säteily) ja laativat sanastotehtävän ja/tai haluamansa visuaalisen sanastokaavion. Uutta sanastoa siis tuli jonkin verran ja nimenomaan käytännön kautta, kun oli pakko ymmärtää vaikeahkoa englanninkielistä sisältöä.

Kaikki tiimijakson tehtävät, palautukset ja ohjeet olivat Moodle-alustalla, kuten edellisissä postauksissa on kerrottu. Englannin osalta mukana oli myös neljä ajastettua sähköistä kieliopin lähtötasotestiä. Jos opiskelija sai testistä hyvän arvosanan ja osoitti (ennen kaikkea itselleen) hallitsevansa asian, ei hänen tarvinnut opiskella asiaa enempää. Jos taas opiskelija ei sai arvosanan 7 tai alle, hän ilmoittautui kielioppityöpajaan, jossa kyseistä sisältöä harjoiteltiin tarkemmin. Lisäksi järjestin kieliopista tukiopetusta halukkaille. Kielioppiharjoittelun tukena työpajoissa ja kotiharjoittelussa käytettiin kielioppikirjaan. Muuta oppikirjaa ei ollut käytössä. Jakson lopulla testatessamme ekoetta englannissa testattiin juuri kielioppisisällöt eli perusaikamuodot.

Jahas. Ja sitten arvioinnista. Jakson alussa selvitettiin arviointikriteerit ja englannin osalta ne olivat yksinkertaisesti: kaikki jakson aikana tehdyt tuotokset ja testit sekä tiimin työskentely (ja sen kehittyminen). Tuotoksia olivat siis alussa luettelemani viikkotehtävät, kirjallinen yhteistuotos ja kirjallinen yksilötuotos, sanastotuotokset ja keskustelutuotos. Testejä tehtiin kuullun ymmärtämisessä ja kieliopissa. Arvosana tuli näiden perusteella ja todellakin siihen vaikuttivat sekä tiimitehtävät että yksilötehtävät (suhde noin 40-60). Arviointi aiheutti paljon keskustelua opiskelijoissa. Osa koki epäreiluna, että oma arvosana muodostui myös sellaisesta mitä koko tiimi oli tehnyt. Osa puolestaan kummasteli, miten heille voidaan antaa numero ilman loppukoetta. Tätä olen saanut avata monesti. Arvosanaan siis vaikuttivat kaikki tehtävät, joissa englantia käytettiin, kaikki kielitaidon osa-alueisiin kuuluva osaaminen sekä vuorovaikutustaitojen osoittaminen ja kehittäminen tiimityössä. Olin myös sähköisten testien arvioinnissa tiukka, armopisteitä sinne-päin suunnilleen vastauksesta ei herunut. Toivottavasti tämä kannustaa yhä jatkossa huolellisuuteen sekä itsearviointitaitojen laajentamiseen (mm. Millaista osaamista minulla on? Missä osa-alueissa on vahvuuteni/heikkouteni? Miten tuon osaamiseni parhaiten esille?) koenumeron tuijottamisen sijaan.

Tiimijaksoa suunnitellessa tietenkin aiemmat painotukset ja systeemit joutuivat tarkasteluun; pystyykö ja kannattaako näin. Jakson aikana ja sen jälkeenkin tiimimetodilla jatkaessani olen kokenut lukuisia epiphany-hetkiä tarkastellessani uudesta näkökulmasta kielen opiskelua ja oppimista. Metsään menee useasti ja mokia tapahtuu, sitä en voi kieltää, mutta koen oikeastaan tänä syksynä tiimijaksohuumassa saavuttaneeni jotakin sellaista pedagogiikkaa, johon todella uskon.

Jenni Kiiskinen

Ylöjärven lukion ranskan ja englannin lehtori

Miten näihin tiimeihin päädyttiin?

Nyt on vajaa viikko opiskeltu tiimeissä, jotka viime viikon leirillä muodostettiin. Miten näihin kokoonpanoihin päädyttiin?

IMG_1213

Tiimin voima on niissä erilaisissa persoonissa, joista tiimi koostuu. Hyvässä tiimissä on erilaisia jäseniä ja he täydentävät sopivasti toisiaan. Meillä oli siis noin 140 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa, jotka piti jakaa sopiviin tiimeihin. Opiskelutiimissä olisi hyvä olla 5-7 henkilöä, jotta kaikille riittää tekemistä, eikä mahdollisille ”peesailijoille” ole tilaa.

Käytännön syistä päädyimme siihen, että kukin ohjausryhmä 14A-14E jaetaan tiimeihin. Kuhunkin luokkaan tuli 5 tiimiä ja näihin 5-6 jäsentä jokaiseen. Tiimiopettajilla on siis pääsääntöisesti 5 tiimiä ohjattavanaan jakson ajan.

IMG_1218

Ensimmäiseksi teetimme opiskelijoilla Belbinin tiimiroolitestin. Testissä tulokseksi tulee jokin yhdeksästä tiimiroolista tai yhdistelmä näistä. Toimintaorientoituneita rooleja ovat takoja, tekijä ja viimeistelijä. Ihmisorientoituneita rooleja taas ovat kokooja, diplomaatti ja tiedustelija, sekä ajatteluorientoituneita rooleja keksijä, arvioija ja asiantuntija.

Käytännössä suurin osa opiskelijoista osoittautui joko tekijöiksi tai diplomaateiksi. Tekijät ovat ahkeria ja vastuuntuntoisia toteuttajia, diplomaatit taas joustavia sovittelijoita. Hyvin vähän löytyi keksijöitä, arvioijia tai viimeistelijöitä.

Hieman ongelmia tuotti päätöksemme jakaa opiskelijat tiimeihin ohjausryhmän sisällä, sillä roolit eivät tietenkään jakaantuneet tasaisesti joka ryhmään. Yhdellä saattoi olla porukassa 15 diplomaattia ja sekalainen seurakunta muita.

IMG_1217

Seuraavaksi otimme selville opiskelijoiden tulokoulut. Päätimme nimittäin yrittää vältellä sitä, että kaverukset joutuvat / pääsevät samaan tiimiin. Onnemme on, että meidän lukioon tullaan useammasta yläkoulusta ja näin ollen tämä osio ei tuottanut suuria vaikeuksia. Opiskelijoilta tulleen palautteen perusteella tämä toimi hyvin. Kenelläkään ei taida se paras kaveri olla samassa tiimissä.

No miten homma on lähtenyt käyntiin? Tiimit näyttäisivät päässeen hyvin alkuun. Suurin osa tiimeistä on jo täydessä työn touhussa, laskevat fysiikkaa, tekevät avaruusaiheisia uutislähetyksiä suomeksi ja englanniksi, kirjoittavat elokuva-arvostelua, tms. Joillain tiimeillä alkulämmittelyyn näyttäisi menevän hieman enemmän aikaa ja he tarvitsevat tiimiopettajan tukea enemmän, mutta yksikään tiimi ei vaikuta toimimattomalta.

IMG_1215

Lisää Belbinin tiimirooleista täältä (klik).

Sanna Leinonen